Oppivelvollisuuden pidentäminen ei näivetä maaseutua, kuten kansanedustaja Jari Koskela ps (29.11) väittää. Sen sijaan kaikki nuoret, niin maaseudunkin, saavat maksutonta toisen asteen koulutusta haluamassaan opinahjossa. Ammattitaitoinen ja mahdollisesti jopa moniammatillinen nuoriso pitää maaseudun elinvoimaisena. Nyt maaseudun nuorillakin on mahdollisuus opiskella ammatillinen perustutkinto maksuttomine oppikirjoineen, työvälineineen, työvaatteineen ym. aiemmin ammatilliseen koulutukseen suuntautuneet ovat joutuneet kustantamaan kaiken itse. Lukio-opinnot oman pienen kunnan lukiossa ovat sen sijaan olleet maksuttomia, lukio kun on mahdollisesti tarjonnut oppikirjat, läppärin ja muut oppimateriaalit esim. digimateriaalit. Onko siis ollut oikein, että Lassi-lukiolainen on saanut kaikki maksutta, kun puolestaan Antti-amis maksoi kaikki omasta pussistaan? Maksuttomuus on saattanut vaikuttaa valintaan aiemmin lukion tai ammatillisen oppilaitoksen välillä, vaikka osaaminen tai kyvyt eivät välttämättä olisi riittäneetkään.
Monet kunnat ovat panostaneet omaan lukioon taloutensa suunnittelussa ja valtionosuusjärjestelmä on pienten lukioiden elinehto, samoin kuin näihin lukioihin saadut opiskelijat, jotta toiminta saadaan näyttämään kannattavalta. Maksuton lukio ja maksullinen ammatillinen koulutus vastakkain asettelu on luonut epätervettä kilpailua toisen asteen opiskelijoista. Pienissä kunnissa onkin pidetty kynsin hampain kiinni omasta lukiosta ja opiskelijoita on vahvasti opinto-ohjauksellakin suunnattu oman kunnan lukioon, ammatillisen koulutustarjonnan sijaan.
Ikäluokat pienenee (vrt. Tilastokeskus/väestöennuste 16.11.2020) on selvää, että kilpailu toisen asteen opiskelijoista kiristyy ja koulutus keskittynee suuremmille paikkakunnille. Tosin innovatiivisilla ratkaisuilla ja eri oppilaitosten yhteistyöllä mm. verkon kautta tapahtuvalla opetuksella ja erikoiskurssien tarjonnalla oppiminen on paikasta sekä oppimisympäristöstä riippumatonta. Ammatilliset opinnot mahdollistavat myös kaksoistutkinnon eli yo-tutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon yhdistelmän useimmissa ammatillisissa oppilaitoksissa. Toisena mahdollisuutena on opiskella ammattikorkeakouluopintoja ammatillisten opintojen ohella ja saada ns. Nopsa-opintojen kautta paikan ammattikorkeakoulussa suoraan ammatillisen perustutkinnon jälkeen. Eri oppilaitosten ja kouluasteiden yhteistyöllä ja oikeanlaisella opinto- ja uraohjauksella luodaan mahdollisuus yksilöllisiin opiskeluratkaisuihin kilpailun sijaan.
Maksuton toinen aste ehkäisee syrjäytymistä, edistää tasa-arvoa, parantaa mahdollisuutta työllistyä sekä nostaa nuorison koulutustasoa. Jokaisella nuorella on taustastaan riippumatta mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja urapolkujaan, opiskella ja tulla isona miksi tahansa. Ihmisyys ja inhimillisyys sekä nuorista välittäminen toteutuu kaikissa toisen asteen opinnoissa, pidetään huolta ja ohjataan oman elämän ensimmäisissä itsenäisissä askelissa. Kansaedustaja Koskela (29.11) murehti lukioverkon säilymistä, mielestäni se on pienempi murhe kuin pitää kaikki mukana yhteiskunnassa.
Teija Österlund, Vihreät, Satakunnan Vihreät Naiset pj, Amis-lehtori
Hei
Luin juttusi lehdestä. Jutun sisältö on poliittinen, mutta ei asiantunteva tämän hetken koulutuksen kehittämisestä. Kannanotolla pyritään turvaamaan opettajien työn määrä ja jatkuvuus tulevaisuudessa. Tietysti oppivelvollisuuden pidentämisellä saadaan nuorten, alle 18 vuotiaiden työttömyys näyttämään pienemmältä.
Tiedän oman perhepiirinä kautta, että nykyisessä peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa tarvitaan välttämättä aivan muuta kuin oppivelvollisuuden pidentämistä.
Tänä päivänä pitää kaikki mahdolliset taloudelliset varat kohdentaa vain ja ainoastaan nykyisen oppivelvollisuuden suorittajien selviytymiseen ”terveenä” peruskoulusta, jotta he kaikki osaisivat edes lukea ja laskea. Kaikkia koululaisia ei kiinnosta peruskoulun käynti ollenkaan. Aiemmin tehdyt ”kehittämistoimenpiteet” (tasapäistäminen, armoviitoset läpipääsemiseksi, erityisluokkien lopetukset, jne) ovat tuhonneet kaiken sen, mitä aiemmin oli saatu aikaan. Mitä mieltä olet tasapäistämisen (kaikki oppilaat samassa luokassa tasosta riippumatta, ei eri luokissa tapahtuvaa tukiopetusta, armoviitoset jne) onnistumisesta? On valitettavaa, että kaikki oppilaat eivät ole samalla tasolla oppimisen ja kiinnostuksen osalta ja siksi tasapäistäminen pilaa koko maamme koulutuksen tason, joka näkyy myös kansainvälisissä vertailuissa.
Voisin esittää monien erilaisten todellisten esimerkkien kautta, kuinka maamme koulutuksen kehittäminen on johtanut väärään suuntaan. Toivonkin, että tulette lehdessä esittämään mitä vahvuuksia ja heikkouksia on nykyisessä koulujärjestelmässä sekä samoin mitä vahvuuksia ja heikkouksia olisi oppivelvollisuuden pidentämisestä.
YT Orvo Laurila