Puhuttaessa Ulvilan kyläkouluista, tarkoitettaneen Harjunpään, Kaasmarkun ja Koskin kouluja. Maantieteellisesti koulut ovat sopivan etäällä tosistaan ja jokaisen ympärille muodostuu luonteva koulunkäyntialue. Kaasmarkku on kooltaan pienin, mutta yhdessä liikuntapaikkojen ja lähiluonnon sekä elävän kyläkeskuksen kanssa koulu muodostaa miltei ainutlaatuisen ja ihanteellisen ympäristön oppimiseen. Huoli koulun säilymisestä on oikeaa vastuuntunnetta omasta elinympäristöstä ja etenkin lapsiperheiden palveluista.
Kyläkoulujen kuten kaikkien kiinteiden palvelupisteiden olemassa olo perustuu tarpeeseen. Tarve on kuitenkin subjektiivinen käsite, joten näkemys asiasta voi olla erilainen palvelun käyttäjällä ja päättäjällä. Tarpeen arviointia tehdään yleensä numeraalisesti, määrällisillä periaatteilla, mutta sen rinnalla pitää arvioida riittävästi käyttäjien laadullista kokemusta palvelusta tai sen puuttumisesta.
Kyläkoulujen säilymistä tukevat kaikki toimenpiteet, jotka houkuttelevat etenkin lapsiperheitä muuttamaan ja asumaan koulujen ympäristössä. Yllättävästi Covid19 pandemia on suunnannut kansalaisten muuttohaluja haja-asutusalueille taajamien sijaan, mikä tosin ei vielä ole näkynyt kovin voimakkaasti Ulvilassa. Kylien houkuttelevuutta ja elinvoimaa on mahdollista parantaa nykyaikaisilla, digitaalisuuteen perustuvilla joukkoliikennepalveluilla ja kiinteillä laajakaistayhteyksillä. Kumpikaan ei saanut huomiota pohdittaessa Ulvilan vetovoimatekijöitä. Auton omistamisesta riippumattomat ja kohtuuhintaiset liikennepalvelut lisäisivät liikkumisen tasa-arvoa ja myös autottomat henkilöt voisivat valita asuinpaikakseen kylätaajaman. Kullaan ja Kaasmarkun paloasemat ja niiden merkitys tahtoo usein unohtua, kun puhutaan pelastustoimesta Ulvilan alueella. Niiden olemassaolo on kuitenkin osa kylien elinvoimaa.
Tulevalla valtuustokaudella laadittaneen selvitys ja suunnitelma, millaista toimipisteverkkoa ylläpidetään varhaiskasvatuksen ja koulutoimen tarpeisiin. Jonkinlaista supistumista tapahtunee, koska lasten ja nuorten määrä on vähenemässä lähivuosina. Toteutetaanko supistukset jo tulevan vaalikauden aikana vai sen jälkeen, on mahdoton arvioida etukäteen.
Koulujen kohtaloa ratkaistaessa on otettava huomioon rakennusten terveys; julkisten rakennusten kunto on yleisesti ottaen melko huono ja esimerkiksi Kuntaliiton sisäilmakyselyn perusteella noin 18 %:ssa kouluista esiintyy merkittäviä sisäilmaongelmia. Terveitä kouluja tulee vaalia, ei lopettaa. Todettu tarve peruskorjaukseen tai koulun uudisrakentamiseen eivät saa suoraan johtaa ajatteluun, että kyseinen koulu voidaan lopettaa.
Varhaiskasvatus- ja koulupalveluilla on vaikutusta ihmisen koko loppuelämään. Onnistuneeseen kasvatus- ja opetustyöhön vaikuttaa oleellisesti pitkäkestoinen ja luottamuksellinen yhteistyö koulun ja kodin välillä. Siksi palveluverkossa tapahtuvat muutokset eivät saa olla äkillisiä. Lapsien ja perheiden etu on, että heillä on ennakkotieto, miten palvelut toteutetaan pidemmällä aikavälillä.
Ulvilan vihreät kuntavaaliehdokkaat toimivat tulevissa, mahdollisissa luottamustehtävissään seuraavasti vuosina 2021-2025:
1. Tulevan valtuustokauden aikana ei lopeta yhdenkään koulun toimintaa, ellei palvelutarve vähene merkittävästi tai joku muu syy johda siihen, että enemmistö palvelua tarvitsevista hyväksyy lopetuspäätöksen.
2. Seuraavien vaalikausien varalle tehdään periaatepäätös, että toimipiste voidaan lopettaa aikaisintaan kahden lukuvuoden kuluttua päätöshetkellä meneillään olevan lukuvuoden lopusta laskien.
3. Koulurakennus tai koulurakennuksen osa, jonka sisäilma todetaan niin huonoksi, että se saattaa aiheuttaa terveysvaikutuksia käyttäjilleen, otetaan viipymättä pois käytöstä. Jokaisella koulun käyttäjällä on oikeus puhtaaseen sisäilmaan.