Laura Huhtasaari ei taida oikein ymmärtää, kuinka vakavasta asiasta ilmastonmuutoksessa on kyse. Kirjoituksessaan (SK 17.1.) hän kommentoi asiaa ikään kuin kyse olisi vain siitä, kuinka tuotamme energiamme tulevaisuudessa. Kyse on kuitenkin paljon isommasta asiasta. Kyse on siitä, kuinka ruokimme kansalaiset, jos lisääntyvät säiden ääri-ilmiöt, kuten pitkäkestoinen kuivuus, rankkasateet, tulvat tai hirmumyrskyt tuhoavat satomme.
Kyse on myös siitä, kuinka asumme ja elämme tulevaisuudessa, jos annamme Grönlannin jäätiköiden sulaa, sillä seurauksella, että meren pinta nousee 7 metriä. Laajat rannikkoseutumme, mukaan lukien ydinvoimalamme jäävät meren pohjaan. Kyse on ennen kaikkea siitä, pystyykö ihmiskunta yhteisin ponnistuksin ja sopimuksin toteuttamaan toimenpiteitä, joilla ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteeseen. Nykyisten sopimusten mukaisilla päästövähennystavoitteilla lämpeneminen uhkaa ylittää jopa 3 asteen rajan, mikä tarkoittaa peruuttamattomien muutosten käynnistymistä. Päästövähennystavoitteita on siis kiristettävä kaikkialla.
Se, että Suomi on onnistunut vähentämään päästöjään muita maita paremmin, ei kerro siitä, että olisimme jo osuutemme tehnyt, vaan siitä, että meillä on päästöjen vähentämiseen parempi osaaminen kuin muilla. Tätä osaamista kannattaa hyödyntää ja kehittää. Siitä on mahdollista tehdä myös liiketoimintaa. Maailma kaipaa nyt hyviä esimerkkejä onnistuneista toimista.
Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei tarkoita yksityisautoilun sanktioimista tai lämmityskulujen karkaamista käsistä. Se tarkoittaa esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden korvaamista jätteistä valmistetulla biokaasulla, joka on jopa edullisempaa kuin bensa tai diesel. Se tarkoittaa lämpöpumppuja ja hukkalämmön tehokkaampaa talteenottoa ja hyödyntämistä. Se tarkoittaa myös liike-elämän ja julkisen sektorin prosessien energiatehokkuuden parantamista. Uudenlaisia toimintatapoja. Se edellyttää poliittista tahtoa ja johtamista, johon kaikki muut eduskuntapuolueet Perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitoutuneet.
Suomen kansantaloudelle ja ympäristölle ei ole eduksi se, että jäädään odottelemaan, josko joku muu tekisi asialle jotain. Meille on eduksi olla edelläkävijä puhtaan teknologian kehittämisessä ja soveltamisessa. Näyttämällä esimerkkiä, voimme vaatia myös muilta vastaavia toimia. Ensi kesänä alkava EU-puheenjohtajakausi antaa Suomelle hyvän mahdollisuuden toimia suunnannäyttäjänä Euroopassa.
Minna Haavisto
eduskuntavaaliehdokas (vihr.)