Sote-uudistukseen liittyvä ilmiö on yritysten kiinnostus rakentaa uusia ikäihmisten palvelutaloja. Kuntien myydessä tontteja uudisrakentamiseen kuntapäättäjien pitäisi ymmärtää, ettei kyseessä ole vain myyntitapahtuma.
Eritasoisten palvelutalojen rakenteellisista ratkaisuista ohjeet ja määräykset ovat pääosin riittävät ja toimivat. Sen sijaan palvelutalon suhde lähiympäristöön ja se, tukevatko lähiympäristön palvelut ja yhdyskuntarakenne palvelutalon asukkaiden arjen sujumista sekä asukkaiden toimintakyvyn ja elämänlaadun säilymistä, on lähinnä suosituksien varassa. Siksi on tärkeätä osata yhdistää palvelutalon sijainnin vaikutuksen ikäihmisen hyvinvoinnin edistämiseen tai estämiseen. Joukkoliikennepysäkki, kahvila, seurakuntatila tai lähikauppa kävelyetäisyyden päässä tai kustannuksia ja päästöjä aiheuttavan automatkan etäisyydellä tarjoavat aivan erilaiset edellytykset asukkaiden, työntekijöiden tai vierailijoiden arkipäivän elämään.
Toinen näkökulma liittyy siihen, että palvelutalon tarkoituksenmukainen sijainti ja asukkaille suunnattu palvelutoiminta voi osaltaan eheyttää, tiivistää ja monipuolistaa kuntakeskusta tai taajamaa. Palvelutalojen sijoittuminen automarkettien taannuttamaan kuntakeskukseen saattaa olla ratkaiseva tekijä, joka synnyttää kaikkien kansalaisten saatavissa olevaa uutta yritystoimintaa ja palveluja. Keskusta-alueen kehittyessä pikkukuntiinkin saattaa syntyä tilanne, missä oma auto kotitaloudessa ei olekaan enää välttämättömyys. Tämä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja samalla kotitalouden käyttövarat kasvavat.
Kirjoittajien mielestä hyvin hoidetusta ympäristöstä huolimatta Ulvilan Nahkuriin suunnitellun palvelutalon tontti ei ole parhaassa paikassa, koska se on kaukana palvelupisteistä. Lisäksi arkiliikkumista vaarantaa se, että kevyenliikenteen kulkureitti tontille ylittää pääkadun ja jatkuu sivukadun ajorataa pitkin.
Palvelutalojen rakentaminen pitää kuitenkin tehdä tehokkaasti eikä tyytyä edulliseen, mutta isoa tonttia vaativaan yksikerroksiseen ratkaisuun. Itse toiminnassa kiinteistökulut edustavat 10-20 % kokonaiskuluista joten tästä näkökulmasta rakennusinvestoinnissa pitää pyrkiä joka suhteessa korkeatasoiseen lopputulokseen. Porin kuudenteen osaan senioriasukkaille parhaillaan rakennettava puukerrostalo toimii mainiona esimerkkinä uudenlaisesta ajattelusta sekä sijaintinsa että rakentamistapansa puolesta.
Sote-uudistuksen yhteydessä on tuotu esille palvelukortteli- tai palvelualue- konsepti. Se voidaan toteuttaa joko uudisrakentamisella tai hyvin suunnitellulla täydennysrakentamisella. Raumalle suunniteltu Papinpellon seniorikylä on mainittu Ympäristöministeriön tuoreessa Palvelukortteli-julkaisussa hyvänä palvelualue-esimerkkinä. Toimintamalli säilyttää lyhyet kävelyetäisyydet. Iän mukanaan tuoma fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen rajoittaa liikkumista. Useiden eri toimintojen keskittäminen on sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti aktivoivaa ja kuntouttavaa. Alueella voi olla itsenäistä asumista sekä eritasoisia palveluasuntoja, jolloin on tarjolla toimintakyvyn mukainen asumismuoto. Ajattelutapa, että ikäihmiset ovat tarpeiltaan yhtenäinen joukko, on väärä lähtökohta suunniteltaessa palveluja ja palvelukokonaisuuksia. Tämän kirjavan joukon on hyvä asua kaikkialla siellä, missä elämä sykkii.
Ulvilan vihreä valtuustoryhmä
Sakari Aalto, sairaanhoitaja, YAMK
Merja Brander, kuntoutusohjaaja
Tiina Toivonen, tradenomi, YAMK