Pori on aina vahvasti elänyt joesta ja merestä. Sen syntytarina ja kasvu ovat perustuneet niiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi meren, Kokemäenjoen, Noormarkunjoen ja Lavian lukuisten järvien merkityksestä ihmisille kertovat monet tarinat. Lisäksi Porin alueella sijaitsee merkittäviä pohjavesialueita.
Kokemäenjoki on surullisen kuuluisa sitä kohdanneista päästöistään. Voimme kuitenkin olla ylpeitä siitä, että takavuosien likaviemäriajoista on päästy hurjasti eteenpäin, vaikka joki edelleen kantaa esimerkiksi pohjamudissaan menneisyyden taakkaa. Tällä Satakunnan ja Pirkanmaan suurimmalla joella on kuitenkin yhä edelleen monia uhkia ja jatkuvia päästöjäkin, jotka aiheutuvat esimerkiksi sen varrella toimivista tehtaista ja vedenpuhdistamoista.
Vuonna 2014 Harjavallassa tapahtui Suomen historian suurin nikkelipäästö. Päästöstä aiheutunut nikkelipulssi virtasi läpi joen alajuoksun, halki Porin, päätyen Selkämereen ja Itämereen. Viikon kuluttua paljastuivat simpukkakuolemat, elokuussa suutarikuolemat. Päästön lopulliset pitkäaikaisvaikutukset selviävät vasta tulevaisuudessa. Samana vuonna porilaisella tehtaalla tapahtui kuparipäästö. Tapaukset ovat surullinen esimerkki riskienhallinnan pettämisestä.
Nikkelipäästö ilmentääkin sitä seikkaa, että vesistöt eivät tunne kuntarajoja. Vastuu ympäristökysymyksistä ei siis ole yksin Porin harteilla. Pori voi kuitenkin olla vesistönsuojelun aloitteentekijä ja edelläkävijä. Vesistöjen suojeleminen on kaikkien etu. Päästöistä kärsivät niin paikalliset asukkaat, maatalous, kalastus kuin teollisuus, joka voi käyttää esimerkiksi jokivettä lauhdevetenään. Puhtaat pohjavedet ovat maistuvan vesijohtovetemme lähde, varalähteenä on Kokemäenjoki. Tarvitaan huolellista riskienhallintaa, vastuunkantoa ja keinoja vastata häiriötilanteisiin nopeasti.
Huonosti voivat vesistöt ovat myös imagohaitta. Ne eivät ole sitä siksi, että ympäristöstään välittävät ihmiset nostavat metelin, vaan syyllisiä ovat päästöjen aiheuttajat. Kotiseuturakkaus ja rakkaus omaa lähiympäristöään kohtaan viestivät siitä, että Porissa on jotakin aivan ainutlaatuista. Aika jona teollisuus saneli ympäristönsuojelun ehdot, on jäänyt taakse. Nyt ja tulevaisuudessa luontoarvot ovat suunnaton mahdollisuus Porin matkailulle. Hyvästä imagosta ei myöskään ole haittaa uusien investointien houkuttelussa. Tehdään Porista vesistönsuojelun edelläkävijä!
Minna-Liisa Salonsaari on väitöskirjaansa viimeistelevä kulttuuriperinnön tutkija ja kahden pojan äiti. Kulttuuri(perintö)- ja ympäristökysymysten ohella Minna-Liisan sydäntä lähellä ovat esimerkiksi koulutus ja liikuntamahdollisuudet. Vapaa-ajallaan hän tykkää esimerkiksi juosta Kokemäenjoen rantapoluilla. Vuonna 2014 hän oli perustamassa Mun Kokemäenjoki on tärkeä Facebook-sivustoa.