Timo Aro
Yliö, Satakunnan Kansa, 15.2.2009
Millainen on Porin uuden kaupunginvaltuuston ideologinen rakenne? Miten porilaiset puolueet ja valtuutetut sijoittuvat perinteiselle janalle vasemmisto-oikeisto –ulottuvuudella? Näihin kysymyksiin on mahdollista vastata analysoimalla vaalikoneisiin talletettuja vastauksia. Ideologialla tarkoitetaan tässä yhteydessä joukkoa mielipiteitä, uskomuksia ja arvoja, jotka liittyvät toisiinsa ja eivät ole ristiriidassa keskenään. Poliittinen ideologia kuvaa esimerkiksi sellaisia ominaisuuksia kuin vasemmisto, oikeisto, keskusta, arvokonservatiivi, arvoliberaali, uudistaja, säilyttäjä jne.
Tampereen yliopiston tutkijat (Reunanen & Suhonen) tutkivat taannoin 196 eduskuntaan valitun kansanedustajan ja puolueiden ideologisia arvoja Yleisradion vaalikoneiden vastausten avulla. Sovellan kevennettynä (ilman faktoriananalyysiä) vastaavaa tutkimusmetodia Porin kunnallisvaaleihin. Ylen vaalikoneeseen vastasi neljä viidestä (46) uudesta kaupunginvaltuutetusta. Vastaamatta jätti 13 valittua: 6 sosiaalidemokraateista, 4 vasemmistoliitosta, 2 kokoomuksesta ja 1 keskustasta. Vastaamatta jättäneet olivat keskimääräistä useammin puolueidensa kokeneimpia ja iäkkäimpiä.
Vaalikoneessa oli 20 Poria koskevaa kysymystä. Analyysiin otettiin 16 kysymystä, jotka olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta väittämiä. Osa kysymyksistä olisi ollut mahdollista jättää pois vastaajien suuren yksimielisyyden vuoksi. Vastaajat arvioivat väittämiä neljäportaisella asteikolla. Vastaukset pisteytettiin osittain käänteisessä järjestyksessä asteikolla 1-4 ja laskettiin kysymyksittäin niiden keskiarvo ja keskihajonta. Tämän jälkeen laskettiin kaikkien kysymysten keskiarvo puolueittain ja ehdokkaittain. Näin saatiin jokaiselle arvo, joka kertoi keskimääräisen sijainnin vasemmisto-oikeisto –ulottuvuudella.
Vastaajien suurimmat ideologiset erot liittyivät kysymyksiin, jotka käsittelivät mm. terveydenhuollon laatua, yhtiöiden ja liikelaitosten yksityistämistä ja/tai ulkoistamista, päätöksentekokulttuurin avoimuutta, verojen korotuksia, palvelu- ja käyttömaksujen porrastamista tulojen perusteella ja kuntien työntekijöiden vähentämistarvetta. Kysymykset, jotka koskivat mm. jääurheiluoloja, joukkoliikennettä, RMJ-juhannusjuhlia, viemäriverkostoa tai kuntaliitosten tarpeellisuutta, eivät tuoneet esiin suuria eroja vastaajien välillä.
Tulokset puolueittain
Suurin yllätys puoluetarkastelussa oli se, ettei se sisältänyt yllätyksiä. Kaikki puolueet sijoittuivat poliittisella janalla perinteiseen, vuosikymmenien takaa tuttuun järjestykseen. Asteikolla matalin arvo yksi kuvasi vasemmisto ja korkein neljä oikeistoa. Ääripäät olivat vasemmistoliitto (1,88) ja kokoomus (2,63). Muut puolueet sijoittuvat vasemmalta oikealle: SDP (1,97), Vihreät (2,16), Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset (2,19) ja Keskusta (2,33).
Tulos kertoo porilaisten puolueiden välisten erojen olevan varsin vähäiset. Saman puolueen edustajat sijoittuvat lähelle toisiaan. Poliittiseen keskustaan on kaikilla puolueilla kova tunku. Vastausten perusteella ei Porista löydy hakemallakaan ideologisesti äkkiväärää vasemmistoa tai oikeistoa. Puolueet ovat toistensa kyljessä, mutta jokainen puolue on kuitenkin johdonmukaisesti omassa lokerossaan. Pintaa raaputtamalla löytyy eroja. Vaikka kokonaistarkastelussa erot tasoittuvat, yksittäisten kysymysten kohdalta löytyy ideologisesti latautuneita ja erottavia tekijöitä.
Muutama esimerkki. Yksikään vasemmistolainen ei ole valmis yksityistämään kaupungin liikelaitoksia tai osakeyhtiöitä, kun taas kolmannes muista ryhmistä on valmis harkitsemaan. Porin päätöksentekokulttuuria pitää avoimena, läpinäkyvänä ja demokraattisena enemmistö vasemmistolaisista, mutta vain yksi valtuutettu muista ryhmistä. Vasemmistosta ei kukaan halua vähentää kunnan palkkalistoilla olevien määrää, kun taas muista ryhmistä löytyy siihen halukkuutta. Ideologinen perusero tulee samalla tavalla esiin niin palvelujen ulkoistamisen, verojen noston kuin palvelumaksujen porrastamisen kohdalla. Suuri yksimielisyys taas vallitsee tulviin varautumisessa, RMJ-juhlien järjestämisessä, joukkoliikenteen maksujen alentamisessa tai kuntaliitosten tarpeellisuudessa.
Vasemmistolaisin, keskustalaisin ja oikeistolaisin valtuutettu
Porin kaupunginvaltuuston jäsenet sijoittuvat arvojen perusteella tuttuun järjestykseen vasemmisto-oikeisto –ulottuvuudella. Antti Vuolanne (1,57) on vasemmistolaisin ja kokoomuksen Anttivesa Knuuttila sekä Timo Honkasalo (3,0.). oikeistolaisimmat. Arvojen perusteella Porin keskustalaisimpia eivät ole keskustan edustajat, vaan mediaani asettuu Marjatta Kaartisen (Kok) ja Diana Bergroth-Lampisen (Sdp) ympärille.
’Vasemmiston vasemmistolaisia’ ovat mm. Aki Nummelin, Pekka Välimäki, Krista Kiuru ja Ari Westerlund. Krista Kiuru oli kansanedustajien arvovertailussa neljänneksi vasemmistolaisin ja niin hän asettuu myös Porin valtuutettujen joukossa. ’Oikeiston oikeistolaisia’ ovat Leena Astala ja Petri Harjula (Kok). Vasemmiston oikeistolaisin on Arja Laulainen (Sdp). Oikeiston vasemmistolaisin on Marjatta Kaartinen. Keskiryhmien vasemmistolaisin on Anne Liinamaa (vihreät) ja oikeistolaisin Oiva Kaltiokumpu (kesk).
Tulokset ovat luonnollisesti suuntaa antavia, sillä vaalikoneen kysymykset käsittelevät laajasti kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä asioita Porissa. Kysymyksiä muuttamalla tai painokertoimilla myös arvot muuttuisivat. Olennaista on, että yksittäiset ehdokkaat eri puolueista ylittävät perinteiset blokkirajat: vasemmiston ja oikeiston edustajia on keskiryhmissä sekä vastaavasti keskiryhmien edustajia niin oikealla kuin vasemmalla.
Uusia luokiteluja tarvitaan
Oikeisto-vasemmisto luokittelun rinnalla tarvitaan uudenlaisia luokitteluja: esimeriksi arvokonservatiivi vs. arvoliberaali, säilyttäjä vs. uudistaja, keskusta vs. lähiöt, sosiaaliset arvot vs. taloudelliset arvot jne. Ylen tai muiden vaalikoneiden kysymykset eivät taivu tähän kovin hyvin. Testimielessä nostettiin 16 kysymyksestä 6 kysymystä arvokonservatiivi vs. arvoliberaali –ulottuvuudelle. Tulokset olivat varsin yksiselitteiset, sillä suurin osa valtuutetuista oli paljon lähempänä liberaaleja kuin konservatiiveja. Testikysymysten perusteella valtuutettujen joukossa oli jopa useita ”ultraliberaaleja”. Tältä osin kyse lienee ”vaalikoneharhasta”, sillä kukaan ei halua profiloitua äänestäjien silmissä äkkijyrkkänä änkyränä.
Vaalikoneiden vastausten analysointi lisää demokraattista läpinäkyvyyttä. Äänestäjät voivat arvioida jälkikäteen, kuinka ehdokkaan vastaukset ovat linjassa myöhempien tekojen kanssa. Ehdokkaille vaalikoneet ovat usein osa vaalikampanjaa, mikä näkyy ”varman päälle vastaamisessa” ja äänestäjien mielistelyssä. Vaalikoneiden vastausten keskihakuisuus ei todennäköisesti ilmene samalla tavalla todellisessa äänestys- tai päätöksentekotilanteessa. Keskihakuisuutta saattaa selittää osaltaan ns. varman päälle vastaaminen ja mahdollisimman suuren äänestäjäjoukon miellyttäminen.
Porin kaupunginvaltuuston analyysissä käytetyt aineistot ja menetelmät, analysoidut kysymykset ja valtuutettujen saamat arvot löytyvät ryhmiteltynä osoitteessa http://www.timoaro.net