-
Fagerlund Suomen Työterv.lääkärien johtokuntaan ja STM:n päihde- ja raittiusasiain neuvottelukuntaan
TIEDOTE (21.4.2008) Porilainen työterveyslääkäri, kaupunginhallituksen jäsen Mia Fagerlund (vihr). on kutsuttu Lääkäriliiton valtakunnallisen alaosaston Suomen Työterveyslääkärit johtokunnan jäseneksi sekä sosiaali- ja terveysministeriön päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäseneksi.
-
Maria Väkiparta: Lihan himo
(Kolumni 9.4.2008) Oikaistakoon heti kättelyssä että kolumni ei otsikosta huolimatta koske tapaus Kanervaa, vaan suomalaisten kasvavaa naudan-, sian- ja broilerinlihan kulutusta. Vielä 1950-luvulla liha oli herrojen herkkua, jota kului keskimäärin 30 kg vuodessa. Tällä hetkellä kulutus henkeä kohden on noin 70 kg. Keskimäärin 79-vuotiaaksi elävä suomalainen nauttii siis elämänsä aikana n. 5500 kg lihaa, josta…
-
Kasvihuonepäästöt ja sähkönkulutus kuriin energianeuvojan, tuuli- ja bioenergian avulla
KANNANOTTO (10.4.2008) Porin seudun vihreät ry esittää huolestuneisuutensa Porin seutukunnan kasvihuonekaasupäästöjen määrästä. Tammikuussa ilmestyneen ILPOS-projektin mukaan päästöjen määrän pitäisi pudota 1,86 Megatonniin (vuonna 2005 2,64 Mt) ja sähkönkulutus 4700 Gigawattituntiin (vuonna 2005 7100 GWh).
-
Kunnallisvaaliehdokkaaksi?
Kunnat olemme me ja valta niissä kuuluu meille kaikille. Kun muutamme kuntaa, muutamme maailmaa. Kuntalaisten valitsemissa valtuustoissa ratkaistaan, millainen on tulevaisuutemme. Vihreät haluavat kunnallispolitiikkaan rohkeutta, suoraselkäisyyttä ja reiluja, avoimia pelisääntöjä. Politiikkaan tarvitaan suuria tavoitteita ja luovuutta. Tarvitaan kykyä tarttua asioihin, joiden korjaaminen tuntuu mahdottomalta. Tarvitaan tekemisen iloa, uusia toimintatapoja – ja uusia tyyppejä.
-
Mia Fagerlund: Lännen pikajuna
(Kolumni, Satakunnan Kansa 28.3.2008) Pappani oli rautateillä vaihdemiehenä. Niinpä 1970-luvulla kaikki kesälomamatkat tehtiin papan ja mummun kanssa junalla. Aamulla varhain lähdettiin Porista kohti Tamperetta, joskus matkattiin Helsinkiin asti, aina eväät mukana. Illalla tultiin takaisin, ellei yövytty sukulaisten luona. Paluumatkalla pappalla oli tapana kysyä konduktööriltä, olisiko mahdollista hiljentää vauhtia Kartanonmäen kohdalla. Yleensä oli, ja niin me…
