Tornitalokaavan hyväksyminen mahdollistaisi Sokoksen kulman tornitalon kaltaisten korkeiden rakennusten nousemisen Porin katukuvaan, Isolinnankadun ja Vähälinnankadun rajaamalle alueelle. Kerroskorkeuden lisäämiseen tähtäävän kaavan hyväksyminen antaisi tulevaisuuden kaavoitukselle ja rakentamiselle kädenojennuksen edelleen mahdollisimman tehokkaan rakennusoikeuden hyödyntämiseksi.
Maisemakuvasta ja sen muutoksesta on puhuttu jo edellisen tornitalokaavan kohdalla. Pelättiin kaupungin mittasuhteiden kärsivän yhden silmiinpistävän tornin hallitessa näkymiä. Joidenkin mielestä tornitalojen sijoittuminen kaupungin eri reunoille saattaisi tasapainottaa nykyistä tilannetta. Tämä on kuitenkin vaarallinen ajatus ja johtaa ajatusmallina yhä korkeampien rakennusten suosimiseen kautta koko ydinkeskustan ja 5. kaupunginosan. Tornitalokaavan hyväksyminen antaa suuntalinjat olemassa olevien kerrostalojen kerroskorkeuden lisäämiseksi ja yleisen tehokkuuden maksimoimiseksi.
Rakennettavaksi tulevan maapohjan omistaja hyötyy tornitalorakentamisesta. Mitä useampi asukas taloon mahtuu, sen suuremmat voitot rakennuttaja saa. Porin keskustaan on viime vuosina rakennettu useita tasokkaita kerrostaloalueita, joten nyt ehdotusvaiheessa olevan kaavamuutoksen tarkoituksena lienee saada ohittamaton kilpailuetu vertailussa aiempiin tasokkaisiin rakennuksiin nähden. Näkymä pilvenpiirtäjän kattohuoneistojen korkeudelta maksaa ja tämä erottaa todella varakkaat ostajat perusvarakkaista. Kyse on mielikuvista ja asumisstatuksen tietoisesta nostamisesta.
Tornitalokaavan puolestapuhujat perustelevat kantaansa ekologisuudella. Liikenteen ja pysäköinnin tarpeita ei ekologisuuden nimissä haluta nostaa esille, vaikka haitat ovat ilmiselvät. Pysäköintitalon tai erillisten tasojen rakentaminen on useimmiten ainut keino mahduttaa tornitalon asukkaiden autot järkevästi. Tienvarsipysäköinti 5. osan kaduille on riittämätön jo nyt.Kaavamuutosehdotukseen sisältynee varaus liikehuoneistoille katutasossa, jolloin pysäköinti pitäisi järjestyä myös asiakkaille ja liikehuoneistot vuokraaville yrittäjille. Toinen kysymys on, onko liikehuoneistopinta-alan lisääminen enää kenenkään etu.
Pori tuskin tulee väkimäärältään kasvamaan sellaisiin mittoihin, että tornitalokaava olisi täten perusteltu. Pori ei ole Tokio tai edes Tukholma. Tornitalo ei hyödytä kaupunkikuvaa tai paranna asukkaiden viihtyvyyttä. Matkailunähtävyydeksi tai kaupungin kärkihankkeiksi kaivataan toisenlaisia täkyjä.
Julkaistu Satakunnan Kansassa 27.9.2016