Porissa on useampia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kaupunginosia: Kivipori, 5. ja 6. kaupunginosa, Reposaari, Pihlavan Halssin ja Kaunismäen alueet sekä Noormarkun ruukkimiljöö.
Viidennessä osassa on rakennettu joitakin uudisrakennuksia 1960-2000 -lukujen aikana. Tämä rakentaminen istuu melko hyvin 5. kaupunginosan alkuperäiseen ilmeeseen ja uusintaa sitä alueen luonteeseen sopivalla tavalla. Nyt suunnitteilla olevat tornitalo ja massiiviset rakennukset poikkeavat tästä rakentamisesta täysin ja silmiinpistävästi. Ne muuttavat ratkaisevasti myös alueen toiminnallisuutta.
Linnankatujen välisten kortteleiden luonnetta urbaanin keskustarakentamisen ja perinteisen puukaupunginosan välillä pitäisi sen sijaan vahvistaa luomalla niistä vaiheutumisen alue kahden erilaisen kaupunkityypin välillä. Liikenteellisten vaikutusten ja lisääntyvän asumisen huomioiminen vaatii kokonaisvaltaisempaa suunnittelua kuin vain nyt mietittävät kahden korttelin rakentamiseen liittyvät ratkaisut.
ITÄTULLI 5. kaupunginosan korttelit 33 ja 50 nykyisessä tilassaan. Oikealla näkyvä Itätullin päiväkodin rakennus on merkitty kaavaan suojelukohteeksi.
Rakentamisen tapa, jota päättäjät nyt tuntuvat suosivan, ohittaa täysin mitä Viidennen osan asukkaat, museovirasto ja ELY-keskus kannanotoissaan ja asiantuntijalausunnoissaan sanovat. Voidaankin kysyä, mitkä intressit ohjaavat ja mitkä voimat johtavat päätöksiä jos tämä kaavamuutos hyväksytään? Ja edelleen voidaan kysyä, mitkä voimat ovat ohjanneet kaupunginhallituksen päätöksentekoa nyt esitettyyn suuntaan?
Onko ”kassakaappisopimus” ollut jo siinä vaiheessa, kun arvokasta ja Porin ensimmäistä päiväkotia, legendaarista Itätullin päiväkotia ajettiin alas kuin käärmettä pyssyyn?
Vihreiden mielestä tässä asiassa pitää aidosti ja oikeasti kuulla Viidennen osan asukkaiden ääntä. Tämä olisi alkua sille osallistavalle kaupunkisuunnittelulle, jossa kaupunkilaisten ja asiantuntijoiden näkemykset huomioidaan. Toivomme uudistuvan Porin jatkossa tehostetusti noudattavan tätä periaatetta avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Nykyinen porilainen kaupunkikehittäminen näyttää siirtyneen vaiheeseen, jossa hyvä suunnittelu ja kaupunkilaisten näkemykset hyvästä kaupunkiympäristöstä jää surutta taloudellisten määreiden jalkoihin.
Tästä esimerkkeinä on, että Karjaranta on nyt ahdettu täyteen rakennuksia, kun alueesta piti kilpailutusvaiheen ideoissa tulla ainutlaatuinen asuinympäristö. Karjarantaan on tulossa uusi pientalo- ja asuinalue tulevien asuntomessujen myötä.
Karhukorttelia rakennuttavan yhtiön toimitusjohtajan mukaan alueelle luodaan yhtenäinen, uusi kaupunki-alueen kortteli, joka keskittyy pääasiallisesti asumiseen. Sekä Karjarannan että Karhukorttelin tapauksessa on tehokkaan markkinoinnin ja mielikuvien avulla syntynyt ostoinnostusta, jonka ansiosta uusien kohteiden, kuten tornitalojen markkinointi näyttäytyy positiivisena ja toivottuna. Kaupunkilaiset eivät yhtenä rintamana jaa rakennuttajien ja kiinteistönvälittäjien käsitystä.
Asuntokauppa tuottaa rakennuttajalle hyvän potin, mutta hyvä kaupunkiympäristö muodostuu paljosta muustakin kuin asumisesta. Lisäksi ihmetyttää mistä asujat näihin taloihin saadaan, Porin asukasluvun kehitys ei näytä kovin ihmeelliseltä.
Hyvää ja oivaltavaa kaupunkisuunnittelua tarvitaan juuri kaupungin vetovoimatekijänä. Porissa on syytä miettiä muodostuuko kaupungin vetovoimaisuus historian ja tradition elävästä läsnäolosta kaupungissa ja suhteesta uuden luomiseen. Heijastuuko se kaupunkilaisten tyytyväisestä elämästä? Siksi Vihreät esittää Itätullin kaava-esityksen palauttamista.
Mielenilmaus ihmisen kokoisen Porin puolesta järjestetään pe 21.10. klo 14.00 alkaen. Kokoontuminen Porin torilla. Lue lisää Facebook-tapahtumasta ja tule mukaan!
Teksti:
Porin Vihreiden valtuustoryhmä
Henry Merimaa
Eeva Sinerjoki