Yleisen asevelvollisuuden perusteet syytä kyseenalaistaa
SK vaatii pääkirjoituksessaan (22.9.) puolustusvoimille lisää rahaa. Lehdenlievästi ontuvan päätelmän mukaan ”vastuullisten poliitikkojen on säilytettävä yleinen asevelvollisuus puolustuksemme kivijalkana, koska se sopii Suomelle”. Myös Siilasmaan työryhmän eilen (28.9.) julkistettu raportti päätyy suosittamaan yleisen asevelvollisuuden säilyttämistä.
Yleistä asevelvollisuutta pidetään edullisena keinona järjestää puolustus. Kuten Siilasmaan raporttikin huomioi, asevelvollisten menettämien työtulojen
aiheuttama kansantaloudellinen kustannus on huomattava (noin prosentti BKT:sta) ja työuran aloittaminen saattaa viivästyä pahimmillaan pari vuotta.
Ammattiarmeijan kustannukset olisivat laskelmien mukaan lähes kaksinkertaiset, mutta Vihreiden esittämä valikoiva, sukupuolineutraali
asevelvollisuus sen sijaan toisi säästöjä nykymalliin verrattuna.
Siilasmaan raportin perusteluissa suuren roolin saavat maanpuolustuksellisten lähtökohtien sijaan asevelvollisuuden välilliset
vaikutukset kansanterveyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja maahanmuuttajien kotouttamiseen. Nämä kaikki ovat kuitenkin opetus-, sosiaali- ja
terveyssektoreiden tehtäviä. Nykyisten turvallisuusuhkien edellyttämän suorituskyvyn ja sodankäynnin muutosten analysointi jää raportissa
vähemmälle.
Sotilaallisten ja valtiollisten uhkakuvien sijaan nousseet ilmasto- ja ympäristöuhat, ydinenergian riski, terrorismi, maailmanlaajuiset
tartuntataudit ja tietoyhteiskunnan haavoittuvuus edellyttävät kansainvälistä yhteistyötä. Myös kansalliset puolustusresurssit on
suunnattava vastaamaan nykyajan uhkia massiviseen maahyökkäykseen varautumisen sijaan.
Vihreiden esitys valikoivasta sukupuolineutraalista asevelvollisuudesta ja 75 000–150 000 sotilaan hyvin varustetusta reservistä riittäisi torjumaan
esim. energia- tai tietoverkkoihin kohdistuvia strategisia iskuja ja suojelemaan siviilejä terrorilta. Siilasmaan raportissa valikoiva
asevelvollisuus tyrmätään, koska pelätään velvollisuuden tunteen vaihtuvan tunteeksi vapaaehtoisuudesta, varusmiespalveluksen suorittamismotivaation
laskevan ja asevelvollisuuden näin vähitellen lakkaavan.
Siilasmaan työryhmä ei usko vapaaehtoisia halukkaita riittävän, vaikka pääesikunnan viestintäosaston tekemän kyselytutkimuksen perusteella 15-19
-vuotiaiden maanpuolustustahto on korkealla ja Vihreiden esityksen verran vapaaehtoisia näyttäisi riittävän myös Siilasmaan raportin johtopäätösten
perusteella (alkukyselyssä 16 % samaa mieltä, 16 % osittain samaa mieltä
kysyttäessa olisiko tullut varusmiespalvelukseen, jos se olisi ollut vapaaehtoista).
Valikoivan asepalveluksen myötä työurat pitenisivät, asevelvollisten asema paranisi ja samalla tai jopa pienemmällä rahalla saataisiin enemmän ja
parempaa puolustusta. Säästöt voitaisiin käyttää uusien ei-sotilaallisten uhkien torjumiseen ja puolustusvoimien ajanmukaistamiseen. Sotilaallisen
kriisin uhatessa valtio voisi edelleen velvoittaa tarpeellisen määrän kansalaisiaan suorittamaan asevelvollisuuden, maanpuolustusvelvollisuus
jäisi siis kriisitilanteiden osalta voimaan. Ovatko Suomen puolustusolosuhteet todella niin poikkeukselliset, että on pakko takertua
laajaan yleiseen asevelvollisuuteen, josta kaikki Euroopan maat Kyprosta ja Kreikkaa lukuun ottamatta ovat luopuneet tai luopumassa?
Maria Väkiparta
kaupunginvaltuutettu (vihr.), Pori