Maksuton toinen aste otettiin käyttöön valtakunnallisesti elokuussa 2021 ja samalla oppivelvollisuus nousi 18 ikävuoteen. Oppivelvollisille myönnettiin maksuttomat oppimateriaalit sen vuoden loppuun asti, jona nuori täyttää 20 vuotta. Muutoksen ansiosta jokainen nuori sai lukion tai ammatillisen koulutuksen tutkinnon suoritettua riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.
Pelkän peruskoulun oppimäärän suorittaneiden työllisyysaste on noin 45 prosenttia, kun jo toisen asteen tutkinnon suorittaneilla työllisyysaste nousee yli 70 prosenttiin. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen edistää siis merkittävästi myös työllistymistä ja osallistumista yhteiskuntaan.
Nyt Petteri Orpon hallitus on kehysriihessään päättänyt rajata toisen asteen maksuttomuutta sen vuoden loppuun, kun nuori täyttää 18 vuotta. Hallituksen päätös tarkoittaa, että toisen asteen opinnot tulisivat maksullisiksi kesken opintojen, useimmille viimeisen vuoden osalta. Tämä romuttaisi nykyisen maksuttoman toisen asteen mallin ennen kuin yksikään sen piirissä aloittanut opiskelija ehtii valmistua esimerkiksi ylioppilaaksi.
Toimenpiteet ovat käytännössä vaikeasti toteutettavia, hallinnollisesti raskaita ja niillä tavoitellaan valtakunnallisesti vain 12 miljoonan euron vuosittaista säästöä, mutta niiden vaikutukset opiskelijoille ovat kohtuuttomat.
Päätös tarkoittaisi sitä, että muun muassa oppimateriaalien, ylioppilaskokeiden ja ammatillisen puolen työvälineiden hinta voi siirtyä nuoren itsensä maksettavaksi kesken opintojen. Malli olisi paitsi monimutkainen, myös eriarvoistava: oppimateriaaleista koituvat lisäkulut osuvat erityisesti niihin nuoriin ja perheisiin, joihin myös asumistuen ja muun sosiaaliturvan leikkaukset ovat jo kohtuuttomasti osuneet. Riskinä on, että maksullisuuden alkaessa opinnot keskeytetään erityisen herkässä ikävaiheessa toisen asteen ollessa kesken. Tämä ei palvele tavoitetta nostaa Suomen koulutustasoa, eikä etenkään vähennä nuorten syrjäytymisriskiä, pahoinvointia tai mielenterveyskriisiä.
Maksuttomuus vaikuttaa koulutuksen tasa-arvon toteutumiseen ja vähentää eriarvoisuutta. Vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin mukaan 45 prosenttia ensimmäisen vuoden opiskelijoista koki maksuttomuuden vaikuttaneen lukioon hakeutumiseen. Maksuttomuus on vaikuttanut päätökseen erityisesti opiskelijoilla, joiden vanhemmista vähintään toinen on työtön, kumpikaan vanhemmista ei ole korkeakoulutettuja tai joiden äidinkieli on muu kuin suomi.
Porin ei tule toimeenpanna hallituksen päätöstä, vaan jatkaa maksuttomien oppimateriaalien tarjoamista toisen asteen loppuun asti. Porin kaupungille maksuton toinen aste tuo pito- ja vetovoimaa nuorten ja lapsiperheiden näkökulmasta.
Valtuuston työjärjestyksen suomin oikeuksin esitämme, että
1) Porin kaupunki pyrkii vaikuttamaan valtiolliseen päätöksentekoon toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden turvaamiseksi.
2) Porin kaupunki jatkaa maksuttomuutta nuorille järjestämässään toisen asteen koulutuksessa koko tutkinnon ajan, mikäli valtio toteuttaa kehysriihessä päätetyt koulutusleikkaukset, ja huomioi asian vuoden 2025 talousarvion valmistelussa.
Porin Vihreiden valtuustoryhmä
SDP:n Porin valtuustoryhmä
Vasemmistoliiton Porin valtuustoryhmä
Liike Nytin Porin valtuustoryhmä