Sairauksien ehkäisy, niiden syntyminen tai hoito ajatellaan usein omaksi alueekseen ihmisen elämässä, eikä ajatella sairauksien yhteyksiä yksilön muuhun elämään. Viimeiseksi tulee mieleen, että rakennetulla ympäristöllämme olisi merkittävä vaikutus sairauksiin. Tarkastelen tässä kirjoituksessa tätä teemaa sekä raideliikennettä osana kaupunkisuunnittelua.
Kaupunkisuunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö ja sen tehtävä on kaupungin maankäytön, rakentamisen ja toimintojen suunnittelu. Kansanterveyden kannalta oleellisia ovat päätökset, jotka liittyvät viheralueiden sijoitteluun ja määrään, mahdollisuuteen hoitaa arkiasiointi ilman autoa, joukkoliikenteen järjestämistapaan ja matkakustannuksiin sekä kansalaisen kokemukseen yleisestä turvallisuudesta julkisilla paikoilla, yhteisessä kaupunkitilassa.
Kaupunkisuunnittelu on onnistunut parantamaan kansanterveyttä monilla toimenpiteillä. Emme aina muista, että hyvälaatuinen talousvesi, toimiva jätehuolto, katupölyn sidonta, melun vähentäminen sekä pienten lämmityskattiloiden sijaan tullut kaukolämmitys ehkäisevät joko suoraan tai välillisesti sairauksia. Maailman terveysjärjestö WHO on kehittänyt HEAT (Health Evaluation Assessment Tool) -työkalun, jonka avulla voidaan laskea myös terveyshyödyt kaupunki- ja liikennesuunnittelussa.
Uuden näkökulman kaupunkisuunnitteluun on tuonut ilmastonmuutos, minkä hillitsemisessä liikenteen ja etenkin autoilun päästöjä pitää vähentää oleellisesti. Rohkea ratkaisu olisi siirtyä autoiluun perustuvasta kaupunkisuunnittelusta joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen perustuvaan kaupunkiin. Muutos lisäisi merkittävästi myös ihmisten tasa-arvoa liikkumisessa. Liikkumismahdollisuuksien paraneminen tarjoaa mahdollisuuden laajentaa monella tavalla elinpiiriä, kun liikkuminen ei ole sidottu omaan autoon. Kevyen liikenteen ohella kävely joukkoliikenteen pysäkeille lisää merkittävästi terveyttä ylläpitävän arkiliikunnan määrää.
Satakunnassa ja Porissa melko vähäiselle huomiolle jäänyt Tampereen raitiotiehankeen merkitys on paljon enemmän kuin joukkoliikenneratkaisu. Raitiotien rakentamiseen on kytketty terveysasemien, kirjastojen ja muiden palvelupisteiden sijoittelu. Raitiotien varten on kaavoitettu asuin- ja työpaikkarakentamista sekä pysäkeille rakennetaan hyvät pyöräparkit. Bussiliikenne on yhdistetty raitiovaunuun siten, että raitiotiepysäkkilaiturin toisella puolella on bussipysäkki ja aikataulut on tahdistettu nopeaan vaihtoon liikennevälineestä toiseen. Tutkijat ovat nähneet raitiotien rakentavan ihmisen ja ympäristön hyvinvointia huomioivaa kaupunkia eikä päinvastoin.
Raitiotien rakentaminen on valtava investointi, mutta se luo ainulaatuista kehitystä. Liikkumismuotona raitiotie on ylivoimainen verrattuna bussiliikenteeseen. Raitiotien pysyvyys luo uskoa tulevaisuuteen, jonka seurauksena yksityissektorin investoinnit raitiotien varten nousevat. Historiasta tuttu vesistöjen vaikutus ihmisten valitessa asuinpaikkaansa toistuu raitiotiessä nykyaikaisella tavalla. Muutama vuosi sitten Norjan Bergenissä alkaneet raitiotieliikenteen hyödyt on laskettu yli kymmenkertaisiksi verrattuna investointikuluihin.
Valtakunnalliseen pitkäjänteiseen liikennejärjestelmäsuunniteluun hallitus on asettanut kaikista eduskuntapuolueista koostuvan työryhmän, jonka työlle on asetettu kolme tavoitetta. Ne ovat rinnakkaisia ja kaikki pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta. Liikennejärjestelmällä halutaan varmistaa koko Suomen saavutettavuus ja sen pitää vastata elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Ihmisten tarjotaan etenkin kaupunkiseuduilla mahdollisuus valita ekologisesti kestävämpiä liikkumismuoto. Lisäksi tavoitellaan liikennejärjestelmän olevan yhteiskuntataloudellisesti nykyistä tehokkaampi.
Satakunnassa olisi realistiset mahdollisuudet luoda Pori-Rauma-radan varren suurempiin taajamiin raitiovaunuliikennettä tramtrain (raitiovaunu-juna)-ratkaisulla, mikä on nykyaikainen kiskobussin ja raitiovaunun yhdistelmä. Muutamissa Euroopan maissa paikallisjunaliikenne hoidetaan tällaisella katuverkon raitiotiehen sopivalla kalustolla, joka voisi valmistaa Kainuussa sijaitseva Škoda Transtech. Raitiovaunua on verrattu hissiin. Tramtrain-konseptissa voisi tällaisen ”hissin” pysähtymispaikkoina olla Porin tori, Harjavallan terveysasema ja Rauman jäähalli. Onko rohkeutta lähteä kehittämään tätä? Tampereella v. 2016 rakentamispäätöksen takana olivat puolueesta riippumatta kaikki v. 1970 jälkeen syntyneet kaupunginvaltuutetut.
Sakari Aalto on ulvilalainen kaupunginvaltuutettu ja kuntavaaliehdokas.
Kuva: Saksan Freiburgissa raitiotie oli uhanalainen 1970-luvulla. Se päätettiin kuitenkin säilyttää ja nykyään se toimii joukkoliikenteen runkona. Kirjoittajan ottama kuva on ekologisesta Vauban-kaupunginosasta, jonne on raitiotieyhteys keskustasta. Raitiotiepysäkillä on liityntäpysäköintiä henkilautoille. Pysäkiltä voi jatkaa matkaa myös bussilla taajama-alueen ulkopuolelle. Raitiotien varten on rakennettu kerrostaloja ja kauempana, mutta kuitenkin kävelyetäisyydellä raitiotiestä sijaitsevat rivi- ja omakotitalot.