Mitä lähimetsä sinulle merkitsee? Minulle rauhoittumisen tyyssijaa. Paikkaa, jossa voin nollata ajatukset ja tehdä hyviä havaintoja. Olla rauhassa aiheuttamatta häiriötä luonnolle.
Ikäväksi yllätykseksi viimeksi lähimetsään mennessä kohtasin metsäkoneen ja puupinot. Luin tolppaan kiinnitetystä lapusta, että Koiviston ulkoilupuistossa on aloitettu hakkuut, jotka koskevat 40 hehtaarin alaa. Siinä kerrottiin myös, että hoitohakkuiden tavoitteena on monimuotoinen puistomainen ulkoilualue ja että hakkuita on tehtävä, jotta puille saadaan kasvutilaa ja estetään niiden riukuuntuminen.
Minun, suojeluihmisen kellot kilkkaavat. Tulkitsen, että alue on kohta harvennushakattu, luonnoltaan köyhempi, metsätalouskäytössä oleva alue, josta pyritään keräämään tuottoa säännöllisin väliajoin.
Haluan nähdä toisenlaisena lähimetsäni, joka on myös lasteni päiväkodin ja koulun lähin metsä. Sellaisena, jossa on lapsille mitä mielikuvituksellisimpia paikkoja jännittäviin seikkailuihin. Metsänä, joka on luonnontilainen tai jonka annetaan kehittyä sellaiseksi. Monimuotoisena, puustoltaan monilajisena kunnon metsänä, jossa on iäkkäitä kolopuita ja lahomaapuita. Vanhana metsänä, jonka tulevaisuus on turvattu, jossa viihtyvät tikat, pöllöt, ketut, jopa harvinaiset lajit.
Harvinainen sienilaji, silmälläpidettävä peikonkämmen eli liuskapielus on esiintynyt Koiviston ulkoilualueella. Havaintoja siitä on viimeksi tältä keväältä. Tuskin selviytyy metsänkäsittelystä. Mahtavatko muutkaan lajit olla riittävän hyvin tiedossa ja tulla huomioiduksi?
Alue on Itä-Porissa laajin metsäalue ja lenkkeilijöiden suosiossa. Se nousi myös esille 2018 kartoitettaessa suomalaisten mielestä parhaita puistoja. Miten alueen virkistyskäyttö huomioidaan hakkuissa? Onko käyttäjiltä kysytty minkälaisia ulkoilumaastoja he haluavat? Onko asemakaava-alueella vaadittava maisematyölupa olemassa? Missä ja miten näistä merkittävistä ja tärkeistä asioista tiedotetaan ja kuullaan asukkaita ja muita käyttäjiä? Onko porilaisilla riittävästi mahdollisuus osallistua omien asuin- ja elinympäristöjensä suunnitteluun?
Paljon kysymyksiä, joihin toivon vastauksia.
On syytä kartoittaa mitä porilaiset kuntametsiltään ja kaavojen ensisijaisesti virkistyskäyttöön varatuilta alueilta haluavat. Näitä ja sidosryhmiltä saatavia tietoja tulee käyttää koko kunnan kattavan metsänhoito- sekä viheraluesuunnitelman laatimisessa. Metsien virkistys- ja luontoarvot huomioivat suunnitelmat ovat paikallaan rajoittamaan kovia ja kestämättömiä hakkuutavoitteita.
Sini Solala, Pori