Meillä puhutaan paljon työhyvinvoinnista, työurien pidentämisestä ja työssä jaksamisesta. On tärkeää, että aamulla on kiva lähteä töihin. Hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut ja motivoitunut työn tekemiseen. Työyhteisö voi hyvin, kun työntekijät kokevat olevansa arvostettuja, johtaminen toimii ja työhyvinvointiin panostetaan. Tämä näkyy myös yrityksen tuloksessa.
Mikä on todellisuus? Miksi meillä jäädään työkyvyttömyyseläkkeelle jo viisikymppisenä, miksi on työpahoinvointia ja työuupumusta? Miksi aivan liian usein työuupumus johtaa masennukseen ja työkyvyttömyyteen? Onko meillä varaa 25 miljardin euron menetykseen vuosittain työpahoinvoinnin aiheuttamina kustannuksina? Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan Suomessa menetetään 250 000 – 260 000 työvuotta joka vuosi huonon johtamisen ja henkilöstön pahoinvoinnin vuoksi.
Yt-neuvottelut ovat arkipäivää. Säästöt menevät laadun edelle. Työntekijöiltä odotetaan koko ajan enemmän ja enemmän tulosta. Henkilöstömitoitukset esimerkiksi vanhustenhuollossa on supistettu minimiin. Hoitohenkilöstö on ollut jo vuosia jaksamisen äärirajoilla ja edelleen vaaditaan yhä enemmän.
Nyt pitäisi tämä säästämisen kierre saada katkeamaan ja organisoida työt niin, että työpaikalla olisi tilaa myös ihmiselle. En ymmärrä tätä ikuista säästämistä siinä mielessä, että kunnilla on joka vuosi tietty määrä euroja käytettävissä. Talousarvio suunnitellaan hyvissä ajoin. Rahat pitäisi ensisijaisesti käyttää siihen, mikä on kuntien lakisääteinen tehtävä. Jos tämän jälkeen jää rahaa, niin sitten voidaan suunnitella muuta toimintaa lisäksi. Kunnissa tulisi myös panostaa järkevästi johtamiseen ja työn organisointiin, eikä aina säästää perustyön tekemisestä. Uskon edelleen, että hyvällä johtamisella saadaan rahat riittämään.
Yrityksissä taas tuntuu siltä, että maksimaalinen voiton tavoittelu menee kaiken muun edelle. Yrityksen pitää olla koko ajan ns. myyntikunnossa sekä tuottaa voittoa omistajilleen. On helppo unohtaa, että työntekijä on ihminen, kun johto tekee päätökset tuijottamalla vain tulosta. Tärkeää ei ole työn laatu, vaan eurojen määrä. Onko tämä sellainen työpaikka, jossa sinä haluat olla työssä tai jota sinä haluat olla tekemässä? Meidän jokaisen olisi hyvä miettiä, mitä juuri minä voin tehdä, jotta minulla ja meillä kaikilla olisi ihmisen arvoinen työpaikka.
Heidi Teinonen on koulutukseltaan työterveyshoitaja ja palvelupäällikkö. Hän on työhyvinvoinnin asiantuntija ja opiskelee tällä hetkellä johdon työnohjaajaksi. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti Suomen Työterveyshoitajaliitossa mm. hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana ja on päässyt aitiopaikalta seuraamaan suomalaista työelämää.