Mielipidekirjoitus – (Satakunnan Kansa 29.11.2013)
Richard Järnefelt perää mielipidekirjoituksessaan (SK 18.11.) ”viherhölmöilyn” lopettamista ja pitää koulujen kasvisruokapäivän lopettamisehdotusta terveenä poliittisena päätösehdotuksena. Järnefeltin mukaan kasvisruokapäivän kaltainen viherpiipertäminen on ollut suomalaisille vaarallista ja haitallista. Mikähän siinä on niin vaarallista? Eivätkö todellisia uhkia ole esimerkiksi Talvivaaran kaltainen ympäristökatastrofi tai enemmän tai vähemmän prototyyppinä rakennettava Olkiluodon uusin ydinvoimala? Tämäkö on viisasta ja kauaskatseista, mutta se viherpiiperrys – se on hölmöä?
Kasvisruoan suosimisen on todettu edistävän paitsi terveyttä myös yhteisen kotimme, maapallon hyvinvointia. Suomalaisen nuoremman lihansyöjäsukupolven soisi lisäävän lautaselleen myös vihreää. Ympäristönäkökulmasta länsimaiden lihankulutusta tulisi pudottaa alle puoleen nykyisestä, jotta pääsisimme kestävään kulutustasoon.
Mitä muihin argumentteihin tulee, on totta että Suomi on pieni maa. On silti lyhytnäköistä ajatella, että teoillamme ei olisi minkäänlaista vaikutusta maailmaa uhkaaviin ekokatastrofeihin. Maapallo alkaa pikkuhiljaa olla pisteessä, jossa vaaditaan radikaaleja toimenpiteitä, jotta se olisi elinkelpoinen tulevillekin sukupolville. Kaikki teot lasketaan. Jos taas ajattelemme, että ei meidän tarvitse toimia koska nuokaan eivät toimi, ollaan noidankehässä jossa ei toimi kukaan. Suomi voi olla kokoaan suurempi tai kokoaan pienempi, käpertyä ajamaan omia etujaan kuvitellen että hädän tullen isot kyllä rientävät auttamaan.
Järnefeltin esittämän ajatusmallin takia on erittäin tärkeää, että myös Vihreät ovat mukana tekemässä poliittisia päätöksiä. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka eivät haluaisi tinkiä omasta mukavuudestaan yhteisen edun vuoksi. Jos meistä yksittäisistä ihmisistä ei ole muuttamaan maailman suuntaa, tarvitaan siihen lakeja ja yhteisiä pelisääntöjä. Kaikki niistä eivät tunnu mukavilta, mutta tuntuuko ylivelkaantuneesta mukavalta kiristää kukkaron nyörejä velanmaksun ajaksi? Ihmiset ovat eläneet vuosikymmeniä maapallolla yli varojensa, eikä meno voi jatkua näin. Korjaustoimia on tehtävä.
Päätöksenteko, jossa otetaan oman navan sijaan huomioon myös maapallon hyvinvointi, ei tee kenestäkään parempaa ihmistä. Ihminen on osa luontoa. Kyse on siitä, että ihminen ei voi riistää luontoa loputtomiin ja repiä irti kaiken minkä saa. Jos tuhoamme ympäristömme, kärsimme siitä lopulta itsekin.
Sarianna Trogen
Pori