Mielipidekirjoitus – (Satakunnan Kansa 18.9.2013)
Tietäisikö mummosi mitä sinä syöt? Syötkö oikeaa ravitsevaa ruokaa vaiko epämääräisiä kaukaa ulkomailta kiikutettuja eineksiä, jotka täyttävät vatsan, mutta joissa ei ole ravintoa? Ulkomaisen ruuan tuotantoketjun seuraaminen on hankalaa. Vähän väliä ilmaantuukin ruokaskandaaleja. Kiinalaisessa vauvojen maitojauheessa oli teollisuuskemikaalia. Hevosen liha jalostui lasagnessa naudaksi.
Kuluttajavirasto onneksi puuttuu tuoteväärennöksiin, suomeksi sanottuna valehteluun, silloin kun nahkapullat nimetään lihapulliksi. Tuorein kotimainen hämmennys liittyy geenimanipulointiin. Vaikka suuret rehuntuottajamme alkoivat käyttää geenimuunneltua soijarehua Suomessa keväällä, kaikki suomalaiset lihatalot eivät ole edes selvittäneet tai ne eivät tiedä, mitä heidän myymänsä tuoreliha on syönyt. Evira aikoo kieltää ”GMO-vapaa”-merkinnän käytön broilerituotteissa. Emme siis jatkossa tiedä ovatko broilerit syöneet geenimanipuloitua rehua. GM-rehun käyttö on kielletty luomulihan kasvatuksessa.
Lautasellamme oleva ruoka ei ole itsestäänselvyys ja sitä tulisikin arvostaa enemmän. Meidän pitäisi olla valmiita maksamaan laadukkaasta ruuasta. Ostaminen on myös valinta ja sen kautta vaikuttamista. Meidän kuluttajien tulisi kysyä ja vaatia enemmän. Ruuan alkuperän tietäminen on tärkeää. Arvostan kotimaista lähi- ja luomuruokaa. Haluan aitoa itsetehtyä ruokaa ilman kemiallisia aineita. Reilu kauppa, vastuullinen eettinen valmistustapa ja eläinten hyvinvointi ovat oleellisia asioita. Suomalaiset maanviljelijät ja tuottajat ansaitsevat kunnon palkan työlleen. Viljelyllä tulee ansaita elantonsa. Kokkien työn arvostaminen on ansaitusti noussut. Ylpeydellä katson, kun porilaiset suosivat omia kahviloitamme ja ruokaravintoloitamme ja jättävät kansainvälisten isojen ketjujen tarjonnat syrjään.
Häpeällistä on joutua toteamaan maailmassa olevan samaan aikaan sekä ylensyöntiä että nälänhätää. Isovanhempiemme aikaan ruokaa ei mennyt roskiin, vaikka ei ollut edes pakastimia eikä saksalaisia kakkupohjia, jotka kestävät isältä pojalle seuraaviin sukupolviin. 24/7-aikakaudella ei kannattaisi ruokkia hukkaa. Voimme ostaa parempaa ruokaa vähemmän ja säästää näin ruokamenoissa. Juuri ruuan tähteistä nokkelat kokit ovat keksineet pizzat ja pyttipannut. Näin syksyisin on kotimaisten kasvisten kulta-ajat. Luonto tarjoaa ilmaiseksi sieniä ja marjoja enemmän kuin jaksamme poimia.
Toivon, että pohtisimme, mitä ostoskoriimme ja suuhumme laitamme. Erityisesti lasten ruokailuun tulee panostaa. Liian moni koululainen nauttii päivän ainoan lämpimän ateriansa päiväkodissa tai koulussa, jolloin sen soisi olevan kotimainen ja laadukas. Minä olen siitä veronmaksajana valmis maksamaan.
Maarit Rintala
vpj, Porin seudun Vihreät ry