Erkki Teikari (SK 10.8.) pelkäsi avioliitosta tulevan vaaliteeman. Teikari jättää mainitsematta, että ajatus sukupuoleen sitoutumattomasta avioliittolaista ei ole Oras Tynkkysen yksinajattelua. Samansukupuolisten on mahdollista avioitua mm. Espanjassa, Hollannissa, Belgiassa, Kanadassa ja Norjassa, ja myös paikoin USA:ssa. Ruotsissa asia on valmistelussa.
On monta syytä kajota avioliittolakiin. Samaa sukupuolta olevien on tyydyttävä rekisteröityyn parisuhteeseen, jossa ei ole samoja oikeuksia eikä velvollisuuksia kuin avioliitossa. Tärkein syy on kuitenkin symbolinen: samaa sukupuolta olevat parit asetetaan nykyisessä lainsäädännössä eriarvoiseen asemaan muuhun väestöön nähden. Samaa sukupuolta oleva pari on siis ”avioliittoon kelpaamaton”. On vaikeaa kuvitella, että mikään muu ihmisryhmä jätettäisiin nykyään näin räikeästi eriarvoiseen asemaan muuhun väestöön nähden, tai että sukupuoli olisi avioliiton este.
Avioliittolaki tulee korjata myös siksi, että avioliitto on juridinen toimi; sillä ei ole eikä saa olla eettismoraalista ulottuvuutta. Kysymys on kahden toisiaan rakastavan ihmisen liitosta lain edessä, ei muiden ihmisten tai kirkkoväen. Kokonaan tämän ulkopuolelle tulee jättää kysymys siitä, tuleeko kirkon vihkiä samaa sukupuolta olevat parit.
Jos jätetään omaan arvoonsa sinänsä epärelevantti kieliopillinen kauhistelu ”sukupuolineutraali” -sanasta, kirjoituksesta välittyy ylimielinen asenne. Ylimielisyyteen ei Suomessa pitäisi olla varaa; me emme ole tässä asiassa tasavertaisuuden onnela. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvista ihmisistä noin neljäsosa on kokenut syrjintää työelämässä ja koulussa. Viranomaisten tietämys sukupuolen moninaisuudesta on heikkoa, eikä syrjintään puuttuminen kuulu erityisesti minkään viranomaisen vastuulle. Poliisille tehdään vuosittain useita rikosilmoituksia, joissa teon syynä on päätelty olleen uhrin kuuluminen seksuaalivähemmistöön. Samalla kun Tukholmassa 300 000 ihmistä osallistuu Pride-tapahtumaan, joka on koko Tukholman suurin festivaali, Suomen mediassa kauhistellaan muutaman tuhannen ihmisen kulkuetta, jossa jotkut jopa suutelivat toisiaan. Pöyristyttävintä oli kulkueeseen kohdistettu kaasuisku, jota jotkut poliitikot vähättelivät. Näin pitkälle Suomessa on päästy sivistyneen keskustelun tiellä.
Tasa-arvoisuuteen pyrkiminen ei ole minkään ryhmän yksinoikeus. Toisaalta siihen pyrkimisen ei luulisi olevan mitenkään valtaväestöltä pois. Yhdenvertaisuuden edistäminen on aina kehittänyt yhteiskuntaa myönteisellä tavalla myös muilla alueilla. Yhdenvertaisuuteen on pyrittävä yhteiskunnan valtarakenteissa jo siksi, että yksittäisen vähemmistöön kuuluvan taistelu oikeuksiensa puolesta voi vielä 2010-luvun Suomessa käydä yli omien voimien. Nämä huomioiden on ylipäätään vaikeaa ymmärtää, mikä yhdenvertaisuuden edistämisessä oikein on niin pelottavaa, että sen vastustamisesta pitäisi tehdä vaaliteema.
Esa Rintala, pj.
Porin seudun vihreät ry.