Antti Roine esitti (SK 24.5.) artikkelissaan käyttökelpoisiakin ratkaisuja energiatalouteemme. Tietämättä oliko otsikoinnit ja ingressi hänen vai toimituksen, niin esiin nousee tarve muutamaan kommenttiin.
Kaukolämpöä kehitettävä-otsikointi on asia johon on helppo yhtyä samoin myös biopohjaisten jätteiden hyötykäyttöön. Tärkeintä olisi kuitenkin kaukolämmön kehittämisessä pyrkiä pois fossiilisista polttoaineista tällä hetkellä kun suurimmat laitokset käyttävät eniten ilmastoamme saastuttavaa turvetta energian lähtöaineena.
Tehoton tuulivoima-otsikoinnin alla Roine kaivaa esiin tuulivoiman 20 prosentin hyötysuhteen. Tällöin mukana ovat kaikki maamme tuulivoimalat vuodesta 1991 lähtien. Myllyjen korkeudet ovat kasvaneet kolminkertaisiksi ja kun ymmärrys niiden oikeasta sijainnista on parantunut, on hyötysuhde jopa viisinkertaistunut! Ääriarvoina vuoden 2009 tilastoista Korsnäs2:n 200 kW:n voimalan hyötysuhde 8 ja Meri-Pori11:n 3000 kW:n voimalan hyötysuhde 40 prosenttia. Kun nykyiset uudet tuulivoimalat ovat jo pitkälti 3000 kW (suuntaus jatkuu yhä tehokkaampiin), niin kymmenen parhaan hyötykäyttö oli 2009 vuonna 35 prosenttia. Tässä yhteydessä on hyvä todeta että Olkiluoto 3 tulee toimimaan suunnilleen samalla tehokkuudella eli lähes 70 prosenttia sen tuottamasta energiasta syöksyy merivettä lämmittämään ja vaikuttaa siten, niin mihin?
Tuntematta Roineen tietolähteitä Kiinan syistä rakentaa hiilivoimaloita, epäilen kuitenkin, ettei lähtökohtana ole hänen perustelunsa. Mitä sitten tulee tuulivoimalan kauneuteen, se jääköön kunkin arvioitavaksi. Vaikea lienee ydinvoimalaa kauniiksi sanoa. Ja entäpä kun vertailevat voimalat puretaan? Tuulivoimala voidaan uusiokäyttää huomattavalta osin, ydinvoimala ympäristöineen jättää lähes ikuisen haavan maisemaan ja pysyvän ongelman kallioperään ydinjätteiden hautausmaana.
Roine tuo esiin myös ydinvoiman lisärakentamisen tarpeellisuuden toteamalla mm. niiden rakentamisen parantavan työllisyyttä. Kun Olkiluoto3 työmaan 4000 työntekijästä vain murto-osa on suomalaisia, niin vähäiseksi jää itse rakennusvaiheen aikainen kotimaisen työn lisäys. Roine puhuukin välillistä tuloista: huomattavasti suurempi Suomen työllisyyttä lisäävä vaikutus on kuitenkin tuulivoimateollisuudella. Tämä kun on jo avannut kanavat myös vientitoimintaan.
Roine toteaa aivan oikein, että ydinvoima on väliaikaisratkaisu. Jo nyt on osoitettavissa että uusien turvallisten teknologioiden avulla voidaan tuottaa tarvittava energia. Yhtään uutta ydinjätettä tuottavaa laitosta ei maahamme tarvita. Roine osuu myös erinomaisen oikeaan todetessaan maapallon väestökasvun olevan avain ihmiskunnan säilymiseen.
Tapio Meri