Tapio Meri
Mielipidekirjoitus, Satakunnan Kansa 28.9.2009
Elokuussa julkaistu maailman ydinvoimateollisuuden tilannekatsaus vuonna 2009 kertoo käynnissä ja rakenteilla olevista ydinvoimaloista ympäri maapallon. Raportti osoittaa elokuun alussa olleen käytössä koko maailmassa 435 voimalaa eli yhdeksän vähemmän kuin 2004. Kansainvälisen IAEA:n raportin mukaan edelliseen lukuun sisältyy 52 rakenteilla olevaa joista 13 on ollut yli 20 vuotta ”rakenteilla” ja edelleen koko määrästä puolet on vanhojen kohteiden laajennus-/parannustöitä. Ydinvoimalla tuotettava primääri- ja loppuenergia osoittavat jatkuvaa prosentuaalista ydinvoiman käytön vähenemistä energiantuotannossa. Viimeinen käyttöönotettu ydinvoimala maailmanlaajuisesti tapahtui Romaniassa kaksi vuotta sitten ja tätäkin voimalaa rakennettiin 24 vuotta nyt jo auttamattoman vanhalla teknologialla. Todettakoon myös, että kahden viime vuoden aikana on lopetettu kolme voimalaa.
Ydinvoiman kannattajat hehkuttavat ydinvoimateollisuudella olevan edessään jonkinlainen renessanssi, ja myös Suomessa kiihkeimmät puolestapuhujat ovat vaatimassa reaktoreja lisää. IAEA:n mukaan maailmassa on tällä hetkellä rakenteilla 52 reaktoria joista 13 on ollut rakenteilla yli 20 vuotta. Vähintään 26 on myöhässä ja uusien reaktorien käyttöönottohetkeä ei voida varmuudella sanoa. Tästä hyvänä todisteena on Olkiluoto3:n rakentaminen. Jotta ydinsähkön tuotanto säilyisi edes nykytasolla pitäisi 52 reaktorin lisäksi rakentaa maailmaan 42 lisää (laskettuna ydinvoimala turvallisesti toimintakykyiseksi 40 vuodeksi). Koko maailman ennuste on laadittu siten että kaikki edellä olisivat valmiit vuonna 2015. Tämä edellyttäisi puolentoista kuukauden välein aina uuden reaktorin käynnistymistä, tilanne joka ei voi toteutua.
Entäpä globaali tuulivoimatuotanto? Vuonna 2008 tuulivoimaloita valmistui 27,050 megawattia (MW). Laskettuna 21 prosentin tuotantokertoimella saadaan yhden vuoden tuotetuksi sähkömääräksi 49 terawattituntia. Suunnilleen samaan määrään tarvittaisiin seitsemän Olkiluoto 1 ja 2 tehoista ydinreaktoria. Viimeksi seitsemän ydinvoimalan lisäys on tapahtunut 16 vuotta sitten. Usko ydinvoiman lisärakentamisen tarpeettomuuteen vahvistuu kun laskelmiin lisätään esim. maalämmön, pienien lämpöä ja sähköä biomassasta tuottavien yksiköiden ja aurinkoenergian tuomat lisäsähkömäärät. Yksistään aurinkoenergian viime vuonna globaalisti antama teho oli 6500 MW!
Merkilliseen valoon asettuu joidenkin maamme piirien halu lisätä ydinvoiman tuotantoa. Jotkut poliitikot ovat valmiita liputtamaan kolmenkin uuden voimalan puolesta. Samalla kuitenkin yritetään selittää, ettei tarkoituksena ole rakentaa kapasiteettia sähkön vientiä varten. Kovin vähän asiantuntevuutta oli esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen ajatuksessa että ydinsähkön vienti voitaisiin kieltää. Sähkö kun poikkeaa muista hyödykkeistä ja verkosta tulee sittemmin millä tavalla tahansa tuotettua sähköä.
Suomella on moniin muihin maihin verrattuna hyvä mahdollisuus päästä energiantuotannossa riittävän omavaraiseksi. Selluteollisuuden alasajo on lisännyt metsäteollisuuden intoa kehittää tuotteita myös energianvalmistukseen. Jo pitkään on maamme ollut huomattava tuulivoimaloiden komponenttivalmistaja ja nyttemmin myös kiinnostus aurinkoenergian käyttöönottoon on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Myös uusia biokaasutoimittajia on tullut ja on tulossa lisää. Olemme todella tilanteessa jossa voimme unohtaa ydinreaktorien lisärakentamisen ja keskittyä lisäämään ja kehittämään turvallisia kotimaisia energianlähteitä. On hyvä muistaa että jokainen ydinvoimalla tuotettu megawatti lisää myös ydinjätteiden määrää.