Heikki Rantala

Kolumni, Satakunnan Kansa, 11.3.2009 

Porin kaupunki muodostaa hallintonsa tueksi tulevaisuustoimikunnan. Tulevaisuustoimikunnan tehtävänä on löytää keskeiset tulevaisuuden teemat, joiden avulla Porin seutu säilyy elinvoimaisena sekä uusia mahdollisuuksia etsivänä ja hyödyntävänä alueena.

Tällaisen toimikunnan asettamisessa ei sinällään ole mitään erikoista. Suomesta löytyy kuntia, joissa toimii luottamushenkilöistä koottuja tulevaisuuslautakuntia.

Luottamushenkilöistä koottujen lautakuntien ongelma on se, että niiden kokoonpanoa ohjaa puoluepoliittinen sopivuus.

Epävirallisen tulevaisuustoimikunnan muodostamisessa on mahdollista asettaa jäsenten asiantuntemus poliittisen värin edelle.

Toivoa todella sopii, että kaupungin uusi tulevaisuustoimikunta onnistuisi pöllyttämään Porin luutuneita rakenteita. Asialla on suuri merkitys koko maakunnan kehittämisen kannalta. Tulevaisuuteen katsomisessa luova hulluus ei olisi pahitteeksi.

Vaara on, että tulevaisuustoimikunta jähmettyy osaksi vakiintuneita valtarakenteita. Mahdollisuus on, että toimikunta ottaa työskentelytavakseen erilaiset ennakoinnin ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmät.

Poikkitaiteellisella tulevaisuusotteella on mahdollista saada aikaan tuloksia, joiden toteutumiseen monien on ollut vaikea uskoa. Hyvä esimerkki löytyy Porin yliopistokeskuksesta.

Luovan talouden ja johtamisen maisteriohjelman taustalla on vuonna 2004 alkanut ennakointiin ja tulevaisuudentutkimukseen tukeutunut pitkäjänteinen työ, johon on osallistunut laaja joukko satakuntalaisia tahoja.

Turun kauppakorkekoulun Porin yksikössä työ aloitettiin Satakunnan TE-keskuksen ESR-rahoittamassa SataEnnakointi-hankkeessa, jossa kulttuuri ja luova talous nostettiin kehittämisen kohteiksi. Hankkeessa toteutettiin lukuisia kulttuurialan kehittämistä pohtivia aivoriihiä ja internet-kysely sekä luentoja ja seminaareja.

Aivoriihissä syntyi idea luovan talouden koulutuksen kehittämisestä. Tämä poiki yliopistokeskukseen Opetusministeriön rahoittaman Kulttuurialan talousosaaminen -hankkeen, jossa käytännössä suunniteltiin Creative Leadership -hanketta sekä CL-hankeessa 2007 toteutettua täydennyskoulutuspilottia.

SataEnnakointi-hankkeessa tehtiin runsaasti yhteistyötä Tulevaisuuden tutkimukeskuksen Porin yksikön perustamisesta yliopistokeskukseen.

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Porin yksikön toiminnan ytimeksi oli suunniteltu alueellista ennakointia eli tulevaisuudentutkimuksen menetelmien soveltamista alueelliseen kehittämiseen.

Uuden tutkimus- ja kehittämisyksikön toiminta-alueeksi oli suunniteltu Suomen länsirannikko Rauman seudulta Ouluun.

Satakunta oli tarkoitus nostaa alueellisen ennakoinnin pilottialueeksi.

Valitettavasti uuden tutkimus- ja kehittämisyksikön perustaminen ja sen toimintaan liittyvät tavoitteet eivät olleet kaikkien mieleen.

Jos tulevaisuus toistaa itseään, on tulevaisuustoimikunnalla kaikki mahdollisuudet löytää uusia keinoja Porin seudun kehittämiseen. Hyvää lupaa sekin, että toimikuntaan olisi tulossa joukko luovien alojen edustajia.

Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin kuuluu mm. aivoriihityöskentely, joka tuottaa suuria määriä ideoita.

Luovan luokan edustaja – eli luova hullu – tietää miten hyvät ideat syntyvät. Ensin synnytetään suuri määrä ideoita. Sitten huonot ideat karsitaan pois. Jäljelle jäävät hyvät ja toteuttamiskelpoiset ideat.

Niin että siitä vain luomaan tulevaisuutta.