(Satakunnan Kansa, mielipidekirjoitus 21.12.2008)
Alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat luonnollinen väestönlisäys, maan sisäinen muuttoliike ja siirtolaisuus. Haasteena on se, etteivät heikentyneet alueet pysy enää vahvempien kyydissä. Polarisoituminen on kiihtynyt 2000-luvulla. Väkiluku laskee 51 seutukunnassa ja kasvaa vain 17:ssa. Millainen on Satakunnan seutujen demografinen kilpailukyky? Ollaanko pysyvällä lasku-uralla vai voidaanko väestönkehityksen nousuun kääntäneiltä alueilta oppia jotain?
Väestöllisesti ketterät seudut
Olen jakanut kaikki maamme seutukunnat neljään luokkaan vuoden 1995 jälkeen tapahtuneen väestönkehityksen perusteella: lamautuvat (34), taantuvat (17), ketterät (10) ja dynaamiset (17). Pohjois-Satakunta kuuluu lamautuviin seutuihin. Porin ja Rauman seudut ovat taantuvien joukossa.
Hyvän mallioppimisen kohteen muodostavat väestöllisesti ketterät seudut (10). Ne ovat kääntäneet negatiivisen väestönkehityksen positiiviseksi EU:n jäsenyyden aikana (1995-2007). Näitä seutuja ovat Loviisan, Tammisaaren, Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan, Kokkolan, Ylivieskan, Pietarsaaren, Kyrönmaan, Joensuun ja Rovaniemen seudut.
Vaikuttamiskeinot
Ketterien seutujen kasvu perustuu vähintään yhteen kolmesta seuraavasta tekijästä: sijainti, poikkeuksellisen korkea syntyvyys ja/tai nettosiirtolaisuus tai muu merkittävä paikallinen erityispiirre. Jälkimmäisen osalta kyse on varsin usein pienimuotoisen kriittisestä massan syntymisestä osaamis-, tuotanto- tai toimialakeskittymän ympärillä. Se nostaa väkiluvun kasvuun aluksi seutukeskuksessa ja leviää vähitellen laajemmalle alueelle.
Ketterien seutujen ulkopuolelta löytyy lisäksi väkiluvultaan väheneviä kuntia, jotka vaikuttavat ”kotikonstein” väestönkehityksen. Toimenpiteitä ovat olleet synnytyskorvaukset, muuttobonukset, puoli-ilmaiset tontit, ilmainen kunnallistekniikka, kiinteistöverosta vapauttaminen määräajaksi, maksuton päivähoito, stipendit opiskelijoille jne. Temppujen vaikutukset ovat paikallisia ja rajallisia.
Satakunnan mahdollisuudet
Väestönkehitys on luonteeltaan keskittävää, ellei sen syy- ja seuraussuhteisiin haluta keinotekoisesti vaikuttaa. Onko Satakunnan seuduilla realistisia mahdollisuuksia kääntää väkiluku nousuun? Pohjois-Satakunnan osalta yhtälö on mahdoton. Rauman mahdollisuudet ovat heikot kroonisten suurten muuttotappioiden vuoksi. Porin seudun tilanne on rohkaiseva. Porin seudun väkiluku ei nouse kasvuun lyhyellä aikavälillä, mutta se on mahdollista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Porin seudun kehityksen kannalta kriittisin kysymys on sisäinen eheys. Tulevaisuus on vahvojen kaupunkiseutujen ja maakuntien merkitys vähenee.
Porin kaupungin osalta käännekohta kohti tasapainotilaa alkoi vuonna 2001. Pori on saanut muuttovoittoa 670 henkilöä (75 % ulkomaalaisperäisiä) vuosina 2001-2007. Muuttovoitto” tulee miltei kokonaan 20-40-vuotiaiden ikäryhmiin: jos tämä kehitys jatkuu, se nostaa vähitellen myöskin syntyneiden määrää. Tämän kehityksen tukeminen edellyttää panostamista ennen kaikkea opiskelijoihin ja maahanmuuttajiin.
Porin seudun sijainti on mitä on, mutta syntyvyyteen ja nettosiirtolaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Kärjistettynä ”haulikko on vaihdettava nopeasti kiikarikivääriin”, toisin sanoen jatkossa on panostettava harvempiin avainryhmiin ja kannusteisiin. Tulevan kehityksen kannalta avainryhmät ovat nuoret, opiskelijat, senioriväestö ja maahanmuuttajat.
Ulkomaalaisperäiseen väestöön liittyy merkittävin mahdollisuus. Maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenet sekä turvapaikanhakijat muovaavat jatkossa ratkaisevalla tavalla jokaisen kunnan väestökehitystä. Kysymys kuuluu, onko meillä varaa jättää tämä potentiaali hyödyntämättä?
.Alueen hyvä tai huono väestönkehitys ei ole peruuttamaton luonnonlaki. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa, mutta se edellyttää määrätietoista omaehtoista vaikuttamista ja ripaus hyvää onnea.
Timo Aro, VTT. Kirjoitus on osa Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolle tehtävää tutkimusprojektia ’Taantuvien alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat tekijät’ Väestöllisesti ketterät seudut
Olen jakanut kaikki maamme seutukunnat neljään luokkaan vuoden 1995 jälkeen tapahtuneen väestönkehityksen perusteella: lamautuvat (34), taantuvat (17), ketterät (10) ja dynaamiset (17). Pohjois-Satakunta kuuluu lamautuviin seutuihin. Porin ja Rauman seudut ovat taantuvien joukossa.
Hyvän mallioppimisen kohteen muodostavat väestöllisesti ketterät seudut (10). Ne ovat kääntäneet negatiivisen väestönkehityksen positiiviseksi EU:n jäsenyyden aikana (1995-2007). Näitä seutuja ovat Loviisan, Tammisaaren, Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan, Kokkolan, Ylivieskan, Pietarsaaren, Kyrönmaan, Joensuun ja Rovaniemen seudut.
Vaikuttamiskeinot
Ketterien seutujen kasvu perustuu vähintään yhteen kolmesta seuraavasta tekijästä: sijainti, poikkeuksellisen korkea syntyvyys ja/tai nettosiirtolaisuus tai muu merkittävä paikallinen erityispiirre. Jälkimmäisen osalta kyse on varsin usein pienimuotoisen kriittisestä massan syntymisestä osaamis-, tuotanto- tai toimialakeskittymän ympärillä. Se nostaa väkiluvun kasvuun aluksi seutukeskuksessa ja leviää vähitellen laajemmalle alueelle.
Ketterien seutujen ulkopuolelta löytyy lisäksi väkiluvultaan väheneviä kuntia, jotka vaikuttavat ”kotikonstein” väestönkehityksen. Toimenpiteitä ovat olleet synnytyskorvaukset, muuttobonukset, puoli-ilmaiset tontit, ilmainen kunnallistekniikka, kiinteistöverosta vapauttaminen määräajaksi, maksuton päivähoito, stipendit opiskelijoille jne. Temppujen vaikutukset ovat paikallisia ja rajallisia.
Satakunnan mahdollisuudet
Väestönkehitys on luonteeltaan keskittävää, ellei sen syy- ja seuraussuhteisiin haluta keinotekoisesti vaikuttaa. Onko Satakunnan seuduilla realistisia mahdollisuuksia kääntää väkiluku nousuun? Pohjois-Satakunnan osalta yhtälö on mahdoton. Rauman mahdollisuudet ovat heikot kroonisten suurten muuttotappioiden vuoksi. Porin seudun tilanne on rohkaiseva. Porin seudun väkiluku ei nouse kasvuun lyhyellä aikavälillä, mutta se on mahdollista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Porin seudun kehityksen kannalta kriittisin kysymys on sisäinen eheys. Tulevaisuus on vahvojen kaupunkiseutujen ja maakuntien merkitys vähenee.
Porin kaupungin osalta käännekohta kohti tasapainotilaa alkoi vuonna 2001. Pori on saanut muuttovoittoa 670 henkilöä (75 % ulkomaalaisperäisiä) vuosina 2001-2007. Muuttovoitto” tulee miltei kokonaan 20-40-vuotiaiden ikäryhmiin: jos tämä kehitys jatkuu, se nostaa vähitellen myöskin syntyneiden määrää. Tämän kehityksen tukeminen edellyttää panostamista ennen kaikkea opiskelijoihin ja maahanmuuttajiin.
Porin seudun sijainti on mitä on, mutta syntyvyyteen ja nettosiirtolaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Kärjistettynä ”haulikko on vaihdettava nopeasti kiikarikivääriin”, toisin sanoen jatkossa on panostettava harvempiin avainryhmiin ja kannusteisiin. Tulevan kehityksen kannalta avainryhmät ovat nuoret, opiskelijat, senioriväestö ja maahanmuuttajat.
Ulkomaalaisperäiseen väestöön liittyy merkittävin mahdollisuus. Maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenet sekä turvapaikanhakijat muovaavat jatkossa ratkaisevalla tavalla jokaisen kunnan väestökehitystä. Kysymys kuuluu, onko meillä varaa jättää tämä potentiaali hyödyntämättä?
.Alueen hyvä tai huono väestönkehitys ei ole peruuttamaton luonnonlaki. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa, mutta se edellyttää määrätietoista omaehtoista vaikuttamista ja ripaus hyvää onnea.
Timo Aro, VTT. Kirjoitus on osa Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolle tehtävää tutkimusprojektia ’Taantuvien alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat tekijät’ Väestöllisesti ketterät seudut
Olen jakanut kaikki maamme seutukunnat neljään luokkaan vuoden 1995 jälkeen tapahtuneen väestönkehityksen perusteella: lamautuvat (34), taantuvat (17), ketterät (10) ja dynaamiset (17). Pohjois-Satakunta kuuluu lamautuviin seutuihin. Porin ja Rauman seudut ovat taantuvien joukossa.
Hyvän mallioppimisen kohteen muodostavat väestöllisesti ketterät seudut (10). Ne ovat kääntäneet negatiivisen väestönkehityksen positiiviseksi EU:n jäsenyyden aikana (1995-2007). Näitä seutuja ovat Loviisan, Tammisaaren, Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan, Kokkolan, Ylivieskan, Pietarsaaren, Kyrönmaan, Joensuun ja Rovaniemen seudut.
Vaikuttamiskeinot
Ketterien seutujen kasvu perustuu vähintään yhteen kolmesta seuraavasta tekijästä: sijainti, poikkeuksellisen korkea syntyvyys ja/tai nettosiirtolaisuus tai muu merkittävä paikallinen erityispiirre. Jälkimmäisen osalta kyse on varsin usein pienimuotoisen kriittisestä massan syntymisestä osaamis-, tuotanto- tai toimialakeskittymän ympärillä. Se nostaa väkiluvun kasvuun aluksi seutukeskuksessa ja leviää vähitellen laajemmalle alueelle.
Ketterien seutujen ulkopuolelta löytyy lisäksi väkiluvultaan väheneviä kuntia, jotka vaikuttavat ”kotikonstein” väestönkehityksen. Toimenpiteitä ovat olleet synnytyskorvaukset, muuttobonukset, puoli-ilmaiset tontit, ilmainen kunnallistekniikka, kiinteistöverosta vapauttaminen määräajaksi, maksuton päivähoito, stipendit opiskelijoille jne. Temppujen vaikutukset ovat paikallisia ja rajallisia.
Satakunnan mahdollisuudet
Väestönkehitys on luonteeltaan keskittävää, ellei sen syy- ja seuraussuhteisiin haluta keinotekoisesti vaikuttaa. Onko Satakunnan seuduilla realistisia mahdollisuuksia kääntää väkiluku nousuun? Pohjois-Satakunnan osalta yhtälö on mahdoton. Rauman mahdollisuudet ovat heikot kroonisten suurten muuttotappioiden vuoksi. Porin seudun tilanne on rohkaiseva. Porin seudun väkiluku ei nouse kasvuun lyhyellä aikavälillä, mutta se on mahdollista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Porin seudun kehityksen kannalta kriittisin kysymys on sisäinen eheys. Tulevaisuus on vahvojen kaupunkiseutujen ja maakuntien merkitys vähenee.
Porin kaupungin osalta käännekohta kohti tasapainotilaa alkoi vuonna 2001. Pori on saanut muuttovoittoa 670 henkilöä (75 % ulkomaalaisperäisiä) vuosina 2001-2007. Muuttovoitto” tulee miltei kokonaan 20-40-vuotiaiden ikäryhmiin: jos tämä kehitys jatkuu, se nostaa vähitellen myöskin syntyneiden määrää. Tämän kehityksen tukeminen edellyttää panostamista ennen kaikkea opiskelijoihin ja maahanmuuttajiin.
Porin seudun sijainti on mitä on, mutta syntyvyyteen ja nettosiirtolaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Kärjistettynä ”haulikko on vaihdettava nopeasti kiikarikivääriin”, toisin sanoen jatkossa on panostettava harvempiin avainryhmiin ja kannusteisiin. Tulevan kehityksen kannalta avainryhmät ovat nuoret, opiskelijat, senioriväestö ja maahanmuuttajat.
Ulkomaalaisperäiseen väestöön liittyy merkittävin mahdollisuus. Maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenet sekä turvapaikanhakijat muovaavat jatkossa ratkaisevalla tavalla jokaisen kunnan väestökehitystä. Kysymys kuuluu, onko meillä varaa jättää tämä potentiaali hyödyntämättä?
.Alueen hyvä tai huono väestönkehitys ei ole peruuttamaton luonnonlaki. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa, mutta se edellyttää määrätietoista omaehtoista vaikuttamista ja ripaus hyvää onnea.
Timo Aro, VTT. Kirjoitus on osa Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolle tehtävää tutkimusprojektia ’Taantuvien alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat tekijät’ Väestöllisesti ketterät seudut
Olen jakanut kaikki maamme seutukunnat neljään luokkaan vuoden 1995 jälkeen tapahtuneen väestönkehityksen perusteella: lamautuvat (34), taantuvat (17), ketterät (10) ja dynaamiset (17). Pohjois-Satakunta kuuluu lamautuviin seutuihin. Porin ja Rauman seudut ovat taantuvien joukossa.
Hyvän mallioppimisen kohteen muodostavat väestöllisesti ketterät seudut (10). Ne ovat kääntäneet negatiivisen väestönkehityksen positiiviseksi EU:n jäsenyyden aikana (1995-2007). Näitä seutuja ovat Loviisan, Tammisaaren, Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan, Kokkolan, Ylivieskan, Pietarsaaren, Kyrönmaan, Joensuun ja Rovaniemen seudut.
Vaikuttamiskeinot
Ketterien seutujen kasvu perustuu vähintään yhteen kolmesta seuraavasta tekijästä: sijainti, poikkeuksellisen korkea syntyvyys ja/tai nettosiirtolaisuus tai muu merkittävä paikallinen erityispiirre. Jälkimmäisen osalta kyse on varsin usein pienimuotoisen kriittisestä massan syntymisestä osaamis-, tuotanto- tai toimialakeskittymän ympärillä. Se nostaa väkiluvun kasvuun aluksi seutukeskuksessa ja leviää vähitellen laajemmalle alueelle.
Ketterien seutujen ulkopuolelta löytyy lisäksi väkiluvultaan väheneviä kuntia, jotka vaikuttavat ”kotikonstein” väestönkehityksen. Toimenpiteitä ovat olleet synnytyskorvaukset, muuttobonukset, puoli-ilmaiset tontit, ilmainen kunnallistekniikka, kiinteistöverosta vapauttaminen määräajaksi, maksuton päivähoito, stipendit opiskelijoille jne. Temppujen vaikutukset ovat paikallisia ja rajallisia.
Satakunnan mahdollisuudet
Väestönkehitys on luonteeltaan keskittävää, ellei sen syy- ja seuraussuhteisiin haluta keinotekoisesti vaikuttaa. Onko Satakunnan seuduilla realistisia mahdollisuuksia kääntää väkiluku nousuun? Pohjois-Satakunnan osalta yhtälö on mahdoton. Rauman mahdollisuudet ovat heikot kroonisten suurten muuttotappioiden vuoksi. Porin seudun tilanne on rohkaiseva. Porin seudun väkiluku ei nouse kasvuun lyhyellä aikavälillä, mutta se on mahdollista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Porin seudun kehityksen kannalta kriittisin kysymys on sisäinen eheys. Tulevaisuus on vahvojen kaupunkiseutujen ja maakuntien merkitys vähenee.
Porin kaupungin osalta käännekohta kohti tasapainotilaa alkoi vuonna 2001. Pori on saanut muuttovoittoa 670 henkilöä (75 % ulkomaalaisperäisiä) vuosina 2001-2007. Muuttovoitto” tulee miltei kokonaan 20-40-vuotiaiden ikäryhmiin: jos tämä kehitys jatkuu, se nostaa vähitellen myöskin syntyneiden määrää. Tämän kehityksen tukeminen edellyttää panostamista ennen kaikkea opiskelijoihin ja maahanmuuttajiin.
Porin seudun sijainti on mitä on, mutta syntyvyyteen ja nettosiirtolaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Kärjistettynä ”haulikko on vaihdettava nopeasti kiikarikivääriin”, toisin sanoen jatkossa on panostettava harvempiin avainryhmiin ja kannusteisiin. Tulevan kehityksen kannalta avainryhmät ovat nuoret, opiskelijat, senioriväestö ja maahanmuuttajat.
Ulkomaalaisperäiseen väestöön liittyy merkittävin mahdollisuus. Maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenet sekä turvapaikanhakijat muovaavat jatkossa ratkaisevalla tavalla jokaisen kunnan väestökehitystä. Kysymys kuuluu, onko meillä varaa jättää tämä potentiaali hyödyntämättä?
.Alueen hyvä tai huono väestönkehitys ei ole peruuttamaton luonnonlaki. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa, mutta se edellyttää määrätietoista omaehtoista vaikuttamista ja ripaus hyvää onnea.
Timo Aro, VTT. Kirjoitus on osa Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolle tehtävää tutkimusprojektia ’Taantuvien alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat tekijät’ Väestöllisesti ketterät seudut
Olen jakanut kaikki maamme seutukunnat neljään luokkaan vuoden 1995 jälkeen tapahtuneen väestönkehityksen perusteella: lamautuvat (34), taantuvat (17), ketterät (10) ja dynaamiset (17). Pohjois-Satakunta kuuluu lamautuviin seutuihin. Porin ja Rauman seudut ovat taantuvien joukossa.
Hyvän mallioppimisen kohteen muodostavat väestöllisesti ketterät seudut (10). Ne ovat kääntäneet negatiivisen väestönkehityksen positiiviseksi EU:n jäsenyyden aikana (1995-2007). Näitä seutuja ovat Loviisan, Tammisaaren, Etelä- ja Kaakkois-Pirkanmaan, Kokkolan, Ylivieskan, Pietarsaaren, Kyrönmaan, Joensuun ja Rovaniemen seudut.
Vaikuttamiskeinot
Ketterien seutujen kasvu perustuu vähintään yhteen kolmesta seuraavasta tekijästä: sijainti, poikkeuksellisen korkea syntyvyys ja/tai nettosiirtolaisuus tai muu merkittävä paikallinen erityispiirre. Jälkimmäisen osalta kyse on varsin usein pienimuotoisen kriittisestä massan syntymisestä osaamis-, tuotanto- tai toimialakeskittymän ympärillä. Se nostaa väkiluvun kasvuun aluksi seutukeskuksessa ja leviää vähitellen laajemmalle alueelle.
Ketterien seutujen ulkopuolelta löytyy lisäksi väkiluvultaan väheneviä kuntia, jotka vaikuttavat ”kotikonstein” väestönkehityksen. Toimenpiteitä ovat olleet synnytyskorvaukset, muuttobonukset, puoli-ilmaiset tontit, ilmainen kunnallistekniikka, kiinteistöverosta vapauttaminen määräajaksi, maksuton päivähoito, stipendit opiskelijoille jne. Temppujen vaikutukset ovat paikallisia ja rajallisia.
Satakunnan mahdollisuudet
Väestönkehitys on luonteeltaan keskittävää, ellei sen syy- ja seuraussuhteisiin haluta keinotekoisesti vaikuttaa. Onko Satakunnan seuduilla realistisia mahdollisuuksia kääntää väkiluku nousuun? Pohjois-Satakunnan osalta yhtälö on mahdoton. Rauman mahdollisuudet ovat heikot kroonisten suurten muuttotappioiden vuoksi. Porin seudun tilanne on rohkaiseva. Porin seudun väkiluku ei nouse kasvuun lyhyellä aikavälillä, mutta se on mahdollista keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Porin seudun kehityksen kannalta kriittisin kysymys on sisäinen eheys. Tulevaisuus on vahvojen kaupunkiseutujen ja maakuntien merkitys vähenee.
Porin kaupungin osalta käännekohta kohti tasapainotilaa alkoi vuonna 2001. Pori on saanut muuttovoittoa 670 henkilöä (75 % ulkomaalaisperäisiä) vuosina 2001-2007. Muuttovoitto” tulee miltei kokonaan 20-40-vuotiaiden ikäryhmiin: jos tämä kehitys jatkuu, se nostaa vähitellen myöskin syntyneiden määrää. Tämän kehityksen tukeminen edellyttää panostamista ennen kaikkea opiskelijoihin ja maahanmuuttajiin.
Porin seudun sijainti on mitä on, mutta syntyvyyteen ja nettosiirtolaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Kärjistettynä ”haulikko on vaihdettava nopeasti kiikarikivääriin”, toisin sanoen jatkossa on panostettava harvempiin avainryhmiin ja kannusteisiin. Tulevan kehityksen kannalta avainryhmät ovat nuoret, opiskelijat, senioriväestö ja maahanmuuttajat.
Ulkomaalaisperäiseen väestöön liittyy merkittävin mahdollisuus. Maahanmuuttajat ja heidän perheenjäsenet sekä turvapaikanhakijat muovaavat jatkossa ratkaisevalla tavalla jokaisen kunnan väestökehitystä. Kysymys kuuluu, onko meillä varaa jättää tämä potentiaali hyödyntämättä?
.Alueen hyvä tai huono väestönkehitys ei ole peruuttamaton luonnonlaki. Kehitykseen on mahdollista vaikuttaa, mutta se edellyttää määrätietoista omaehtoista vaikuttamista ja ripaus hyvää onnea.
Timo Aro, VTT. Kirjoitus on osa Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahastolle tehtävää tutkimusprojektia ’Taantuvien alueiden väestönkehitykseen vaikuttavat tekijät’