(ao. Timo Aron tekstin pohjalta julkaistu mm. Satakunnan Kansassa 10.10.2008 artikkeli ”Ihanteellinen oppilashuolto vaatisi Porissa miljoona euroa lisärahaa vuosittain”)
Koulujen terveydenhuolto on ollut pitkään heikossa tilassa. Oppilashuolto on jäänyt opetuksen kehittämisessä ja PISA-tulosten varjossa marginaaliseen asemaan. Helsingin Sanomissa esitettiin 5.10. Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelän kehittämä ns. oppilashuoltomalli. Mallissa on kysymys eräänlaisesta peruspalvelutakuujärjestelmästä koulujen oppilashuollon turvaamiseksi. Rimpelän mallin suurin vahvuus on siinä, että oppilashuolto olisi mahdollista saada kuntoon pienin kustannuksin.
Takuujärjestelmä tarkoittaisi käytännössä sitä, että kuntaan muodostettaisiin jokaista 600 oppilasta kohden peruspalvelutiimi ja 3 000 oppilasta kohden koululääkäri. Peruspalvelutiimiin kuuluisi aina 3 työntekijää: kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Moniammatillisen tiimin vastuulla olisi aina 600 oppilaan kokonaisuus. Tällä hetkellä kunnille annettujen suositusten mukaan jokaisessa kunnassa pitäisi olla yksi terveydenhoitaja 600 oppilasta kohden ja lääkäri 2 100 oppilasta kohden. Kyse on siis suosituksista, ei määräyksistä. Tämän vuoksi usea kunta on keplotellut asian kanssa vuodesta toiseen ja hakenut näennäissäästöjä. Räikein esimerkki on esimerkiksi Tervolan kunta, jossa yhtä terveydehoitajaa kohti on 2 463 oppilasta ja yhtä lääkäriä kohden peräti 49 250.
Mitä Rimpelän mallin toteuttaminen maksaisi Porissa? Olen laskenut kustannukset siten, että peruspalvelutiimin ja lääkärin kustannukset perustuvat Rimpelän ilmoittamiin vuosittaisiin palkkakustannuksiin. Porin oppilastiedot olen taas kerännyt Porin kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta. Oppilasluvut perustuvat syyskuun lopun tilanteeseen vuonna 2007. Luvuista on jätetty pois erityiskoulut ja ns. yksityiset koulut (BSS, Steiner ja kristillinen koulu) sekä aikuisopiskelijat.
Taulukko 1. Porin oppilashuoltotakuun kustannukset Rimpelän mallilla
| Koulumuoto | Oppilasmäärä | Peruspalvelutiimien | Lääkärien | Kokonaiskustannukset |
| määrä* | määrä** | yhteensä*** | ||
| Ala-asteet | 4250 | 7,1 | 1,4 | 1 079 760 |
| Ylä-asteet | 2333 | 3,9 | 0,8 | 596 124 |
| Lukiot | 1702 | 2,8 | 0,6 | 430 529 |
| Porin ammattiopisto | 2484 | 4,1 | 0,8 | 622 692 |
| YHTEENSÄ | 10769 | 18 | 3,6 | 2 742 404 |
*Yksi peruspalvelutiimi 600 oppilasta kohden
**Yksi lääkäri 3 000 oppilasta kohden
***Kokonaiskustannuksissa on laskettu yhteen peruspalvelutiimin ja lääkärin kustannukset
Kustannukset: terveydenhoitaja 39 007€, psykologi 50 991€, kuraattori 42 692€ ja lääkäri 98 329€
Peruspalvelutiimi: 132 690 euroa per vuosi
Lääkäri: 98 329 euroa per vuosi
Laskutoimituksen lopputulema on se, että oppilashuollon saaminen säädylliselle ja suosituksia vastaavalle tasolle vaatisi noin 2,7 miljoonan euron vuosikustannuksia. Ala- ja yläasteen kohdalla kyse olisi noin 1,5 miljoonan kustannustasosta. Nuorisoasteella selvittäisiin noin 11 kolmen henkilön tiimin perustamisella ja kahdella koululääkärillä. Tämä ei voi siis olla kynnyskysymys, jos on tahtoa.
Todellisuudessa mallin kustannukset olisivat vielä paljon alhaisemmat, sillä Porin kouluissa on jo nyt terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita sekä terveyskeskuksessa lääkäreitä. Rimpelän mallissa nämä toiminnot uudelleenorganisoitaisiin. Peruspalvelutiimien perustamisessa olisi mahdollista päästä koulujen välisiin koalitiohin, mikä toisi lisäarvoa toiminnan vaikuttavuuteen (oppilaiden tuntemus lisääntyy, erityispiirteet tulevat paremmin tunnetuksi, yhteistyö opetushenkilöstön kanssa tehostuu, tuttuus madaltaa yhteydenotto- ja lähestymiskynnystä, vanhemmat on helpompi saada yhteistyöhön jne.). Näin saataisiin oppilashuoltoon jatkuvuutta ja jämäkkyyttä. Lisäksi peruspalvelut olisivat mahdollisimman lähellä oppilaita ja lähiyhteisöä
Tilanne on toki hallinnollisesti haastava, sillä peruspalvelutiimin tehtäviä on sijoitettu sosiaali- ja terveystoimen ja koulutoimen alaisuuteen. Jokainen voi kuitenkin arvioida Jokelan ja Kauhajoen jälkeen, onko tämä panostus ennaltaehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen ja jatkuvan avun päivittäiseen saamiseen paljon vai vähän Porin budjettitaloudessa?
Porin maineenhallinnan kannalta voisi olla järkevää pyrkiä Rimpelän mallin edelläkävijäksi. Jos kustannukset vaikuttavat vuositasolla liian suurilta, niin kokeilu kannattaisi aloittaa esimerkiksi ala- ja yläasteeltä ja laajentaa myöhemmin toiselle asteelle lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. Kuntatalouden kannalta mallin kustannukset olisivat varsin maltilliset siitä saatavaan hyötyyn nähden. Varhaisen puuttumisen panosten hyötyarvoa ei ole rahallisesti edes mahdollista arvioida, sillä kyse on paljon suurimmista asioista.
Jos Pori päättäisi lähteä kokeiluun mukaan, niin peruspalvelutiimien organisoimiseen, kouluttamiseen ja varustamiseen olisi mahdollista hakea esimerkiksi kansallista tai EU-tukea. Tämä alentaisi merkittävästi käynnistymisvaiheen kustannuksia. Toiminnan vakiinnuttaminen edellyttäisi luonnollisesti pysyvää resurssointia, mutta parempaa kehittämiskohdetta kuin lasten ja nuorten tulevaisuus on vaikea löytää. Oppilashuoltomalli olisi oiva päätös Porin 450-juhlavuoden päätökseksi ja uusi alku Porin saamiseksi lasten ja nuorten kaupungiksi.
Timo Aro, VTT
kunnallisvaaliehdokas (vihr.), Pori