(Satakunnan Kansa, 21.9.2008)
Artikkeli kasaantuneista pikavipeistä (SK 15.9. ) pisti miettimään. Olen itsekin ollut siinä käsityksessä, että näitä pikkuvippejä otetaan yön pimeinä tunteina, kun rahat alkavat olla fi naalissa ja juhlimista halutaan vielä jatkaa. Tällöin apuun tulee ”kaveri”, jonka mainoksia ovat muun muassa valaisinpylväät, tv ja netti täynnä. ”Ota vippiä satanen, kaksi tai tonni”, sanoo tämä ”kaveri” ja ojentaa auttavan kätensä. Kun textari sitten ”kaverille” kilahtaa niin raha tilille vilahtaa. Kuulostaa reilulta mutta, mutta…
Jos minä lainaan kaverille satasen, puheessani ei kuulu pienellä präntillä rustattuna: ”Maksat sitten parin viikon päästä kolmesataa takaisin.” Näiden pikavippien takaisinmaksuaika on noin kaksi viikkoa ja todelliset korot satoja prosentteja. Kaiken lisäksi tutkitun tiedon mukaan nämä rahat eivät mene juhlimiseen, vaan maitoon ja leipään. Meillä on – onneksi – pekkanurmet leipää jakamassa, vaikka leipäjono sinänsä onkin mille tahansa kunnalle häpeä. Ainakin taannoin oli myös halpakorkoisia sosiaalilainoja niille, jotka olivat syystä tai toisesta menettäneet luottotietonsa. Onko tätä järjestelmää vielä, sitä en tiedä, mutta sen tiedän, että pikavippien kanssa mennään laillisuuden rajamailla tai ainakin harmaalla vyöhykkeellä. Em. leipäjonot ja sosiaaliluotot ovat saaneet korppikotkat liikkeelle ja haistamaan loistavan bisneksen. Kumpi on helpompaa, mennä kaulukset pystyssä leipäjonoon tai tilata aikaa sossuun pyytämään lainaa vai lähettää textari ja käydä samantien automaatilla? Ei siinä tilanteessa ajattele korkoprosentteja ja kun vanhaa lainaa maksetaan pois uudella, on kierre selvä. Houkutus on tyhjätaskulle aivan liian suuri ja rahoitusyhtiöt tietävät tämän. Onko väliä silläkään, että suuri osa ei selviä koskaan vipeistään, kun satojen prosenttien korot takaavat homman kannattavuuden. Tämä on kasvotonta ja kylmää bisnestä köyhän kustannuksella. Eiköhän tuo ole nähty jo ainakin kertaalleen, mitä tapahtuu, kun rahaa jaetaan ja suorastaan tyrkytetään juuri niille, joilla ei olisi varaa ottaa sitä. ”Lopulliset summat nousevat moninkertaisiksi, kun vippien korot ovat hurjat ja päälle tulevat vielä perintäkulut”, toteaa Leena Veikkola Takuu-Säätiöstä. Näiden fi rmojen toiminta olisi mielestäni lopetettava kokonaan tai ainakin niiden valvontaa pitäisi kiristää ja lainoille asettaa korkokatto. Pikavippien tarjoajat heittelevät verkkojaan sellaisille vesille, joille kukaan ei saisi mennä kalastelemaan, nimittäin köyhien taskuille. Eihän kukaan ota noin järjetöntä luottoa kuin hädässä ja hädänalaista on helppo lirauttaa silmään. Ikävä kyllä.
Pasi Virtanen
kunnallisvaaliehdokas (vihr.), Pori