Mia Fagerlundin kolumni Satakunnan Kansassa:

 

Viime päivät olen viettänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen parissa. Olen työstänyt Paras-hankkeen pientä siivua, työterveyshuollon osiota sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Melkoinen myllerrys on käynnissä.  Suomessa on tällä hetkellä 363 sellaista kuntaa, joiden asukasluku on alle 20 000. Näistä 208 on alle viiden tuhannen asukkaan kuntia.

Pori saa ministeriön valtakunnallisessa Paras-arvioinnin yhteenvedossa erityismaininnan: ainoana puitelain kaupunkiseutukunnista Pori ilmoittaa, että se katsoi kaupunkiseutusuunnitelman laatimisen tarpeettomaksi, kuten porilaiset kuntapäättäjät taannoin totesivat. Paras-hankkeen valtakunnallisissa seminaareissa Pori pääsee diashowssa hyvin esille. – Ainoa rehellinen, voisi joku todeta.

Kunnat etsivät kumppania tositarkoituksella. Uusia yhteistoiminta-alueita syntyy ja palaset loksahtavat kohdalleen kuin palapelissä.  Toisaalta osa Paras-vastauksissa esitetyistä suunnitelmista on jo tosielämässä ehtinyt kariutua ja joudutaan etsimään uusia kumppaneita. Kunnat etsivät kaveria – yksin ei ole kiva olla.

Kuntakohtaisia suunnitelmia on Paras-vastauksissa usein luettava rinnakkain: osalla samaan yhteistoiminta-alueeseen suuntaavista kunnista saattaa olla erilaiset käsitykset mukaan tulevista kunnista, aikataulusta, hallintomallista, jopa mukaan otettavista palveluista. Mistä oikeastaan on sovittu ja kenen kanssa.

Selvityksen etenemiseksi piti tehdä muutamia tarkentavia kyselyitä, osa kunnista hakeutuu yli maakuntarajojen uusiin yksiköihin, mikä aiheutti joskus sekaannusta.  Onneksi ystävällinen virkamies vastaili kärsivällisesti kysymyksiin kahteenkin kertaan – terveisiä Kristiinankaupunkiin!

Erään suuren kaupunkiseudun terveydenhuollon johtava viranhaltija totesi lakonisesti kysyttäessä kommenttia alueensa kaupunkiseutusuunnitelmasta: Tällaista suunnitelmaa on kai viime keväänä esitelty, mutta ei valitettavasti ainakaan hänelle. Suurempia muutoksia ei käytännössä ole tulossa paperilla olevista suunnitelmista huolimatta.

Suurin rysäys näyttää tapahtuvan runsaan vuoden kuluttua. Alun varovaisuuden jälkeen Satakunnassa on nähtävillä ilahduttavaa liikehdintää. Keski-Satakunnan suuntaan tuntuu moni tässä vaiheessa tähyävän. Mielenkiintoista on myös seurata, mitä tapahtuu Pomarkku-Noormarkku-Pori-akselilla ja Porin-Ulvilan ympäristössä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuissa korostuu palvelukokonaisuuksien säilyminen. Porin suunnitelma yhdistää terveys- ja sosiaalitoimi sopii Paras-suunnitelmaan erinomaisesti. Mallia voidaan ottaa vaikkapa Jyväskylästä ja Kuopiosta.  Ja kun päätös on tehty, asiassa kannattaa edetä reippaasti. Muutos ei venyttämällä parane.

Mia Fagerlund
mia.fagerlund@fimnet.fi
Kirjoittaja on Porin kaupunginhallituksen jäsen, joka työskentelee
määräaikaisesti Työterveyslaitoksessa.