Kati Harmaalan Satakunnan Kansassa 27.4.2006 julkaistu mielipidekirjoitus.
Hyvät kirpputori-ihmiset
Näin nuukuusviikon kunniaksi ja tästä eteenpäinkin hyödyntäisin mielelläni kirpputoreja ja kannustan siihen muitakin. Parhaimmillaan kirpputorit ovat oikeita aarreaittoja, joista voi tehdä mukavia, erikoisia ja edullisia löytöjä. Pari ystävääni on kadehdittavan mestareita tässä lajissa.
Valitettavasti jo pelkkä kirpputorien kiertäminen voi joskus kuitenkin äityä puistattavaksi kokemukseksi. Joidenkin kirpputorien yleisvaikutelma on melko nuhjuinen. Usein näkee ja haistaa, että kirpputorille myytäväksi tuotuja vaatteita ei ole edes välttämättä pesty sitä ennen.
Kerran törmäsin kravattiin, jossa oli ilmeisesti räkää. Toisen kerran karvani nosti pystyyn huppari, jota ei oltu putsattu vaatteen entisen omistajan kissan karvoista. Eräällä tangolla roikkui designmerkkipikeepaita, joka oli purkautumassa ja hajoamassa käsiin rikkinäisestä saumastaan.
Luulisi, että kauppa kävisi kirpputoreillakin paremmin, jos myyjät näkisivät hieman vaivaa. Tietyt säännöt voisivat olla myös paikallaan tyyliin kirpputorille saisi tuoda vain ehjiä ja puhtaita vaatteita, kenkiä asusteita, kodinkoneita ja muita tavaroita. Kuulemma tällaiset säännöt koskevat Viroon ja Venäjälle vietäviä hyväntekeväisyys-kuormiakin.
Lisäksi kirpputoreilla pistää joskus silmään myyjien suhteellisuudentajun puute. Farkkuhameesta on pyydetty 60 euroa ja parhaat päivänsä nähneestä neuleesta joku yrittää repiä parikymppiä. Ihmiset hyvät, ne ovat euroja! Koetetaan muistaa pitää maalaisjärki mukana käytettyjen tavaroiden kanssa. Hinnoittelua saattaisi auttaa summien ajattelu vanhoina markkoina. Miltä itsestäsi tuntuisi ostaa kulahtanut vanha T-paita kuudella eurolla?
Kati Harmaala
Porin seudun vihreät nuoret ja opiskelijat ry:n puheenjohtaja