Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 21. marraskuuta 2023
Porin seudun vihreät ry
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Porin seudun vihreät ry ja sen kotipaikka on Porin kaupunki.
Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys. Vihreästä liitosta käytetään näissä säännöissä nimitystä puolue. Puoluekokous, -valtuusto ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.
Yhdistys on myös jäsenenä puoluetta toimialueensa vaalipiirissä edustavassa piirijärjestössä.
2. Tarkoitus ja toimintamuodot
Yhdistyksen tarkoituksena on:
- Edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta
- Tukea puolueen toimintaa ja lisätä vihreän liikkeen kannatusta toimialueellaan
- Yhdistää vihreän arvomaailman omaavia toimialueensa asukkaita
- Edistää kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman elinympäristönsä kehittämiseen.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- Toimii puolueen ja piirijärjestön paikallisyhdistyksenä puoluehallituksen vahvistamalla toimialueellaan
- Asettaa kuntavaaleissa ehdokkaat puolueen listoille toimialueellaan
- Vastaa puolueen kuntavaalikampanjasta toimialueellaan
- Tekee aloitteita ja kannanottoja
- Harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
- Järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia sekä
- Järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:
- Ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
- Omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta
- Järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä
- Harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.
3. Jäsenet
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt ja on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.
Yhdistyksen jäsen ei voi olla jäsenenä johonkin muuhun puolueeseen kuuluvassa yhdistyksessä.
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai puolueelle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen
- on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai
- ei täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja tai
- on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai puoluetta tai
- asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa tai siirtyy toisen poliittisen ryhmän edustajaksi kunnallisessa, maakunnallisessa tai valtakunnallisessa luottamustoimielimessä.
Hallitus voi sen tarkoituksenmukaiseksi nähdessään siirtää erottamispäätöksen yhdistyksen kokoukselle.
Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava oikeus suullisen tai kirjallisen lausunnon antamiseen asiasta, mikäli erottamisen peruste on jokin muu kuin jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna.
5. Jäsenmaksut
Yhdistyksen jäsen maksaa vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta jäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi.
Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä jäsenen jäsenmaksu yhdistykselle että yhdistyksen jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä.
Puoluekokous päättää vuosittain:
– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden
– perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta yhdistykselle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.
Puolue hoitaa jäsenmaksujen perinnän yhdistyksen jäseniltä ja tilittää yhdistykselle tulevat jäsenmaksuosuudet yhdistykselle.
Puolue ja piirijärjestö voivat käyttää yhdistyksen jäsenluettelon tietoja jäsenmaksuperinnän sekä muiden jäsenyyteen liittyvien asioiden käytännön hoitamiseen kuten viestintään jäsenistölle.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu yhdistyksen syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja neljästä kahdeksaan muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten määrästä päättää yhdistyksen syyskokous.
Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja taloudenhoitajan.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat joko puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa.
8. Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on toimitettava toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien tulee luovuttaa tarkastuskertomuksensa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi—huhtikuussa ja syyskokous loka-—joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 20 vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on lähetettävä jäsenille vähintään 7 vuorokautta ennen kokousta joko tavallisessa postissa tai sähköpostitse jäsenen ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Kokouskutsussa on mainittava, mikäli kokouksessa käsitellään hallituksen jäsenen valitsemista tai erottamista, tilinpäätöksen vahvistamista, vastuuvapauden myöntämistä, toiminnantarkastajan valitsemista tai erottamista, yhdistyksen sääntöjen muuttamista, yhdistyksen purkamista tai muuta näiden sääntöjen kohdassa 12 § tai yhdistyslain 23 §:ssä mainittua asiaa.
11. Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa
Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, ellei näissä säännöissä jonkin asian osalta toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Kun täytettävänä on vain yksi paikka, valinta suoritetaan enemmistövaalilla. Mikäli yksikään ehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
Kun täytettävänä on useita paikkoja, suoritetaan valinta suhteellisella vaalilla, joka toteutetaan seuraavasti:
- Äänestäjä kirjoittaa vaalilippuunsa enintään niin monta nimeä kuin on täytettäviä paikkoja
- Äänestäjän ensimmäiseksi merkitsemä ehdokas saa yhden äänen, toiseksi merkitsemä puolikkaan äänen, kolmanneksi merkitty kolmasosaäänen jne.
- Lopuksi lasketaan kaikkien ehdokkaiden saamat äänet yhteen, ja eniten ääniä yhteensä saaneet tulevat valituiksi.
12. Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät puolueen asiat
Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös yhdistyksen kokouksessa:
- ehdokkaiden asettaminen kuntavaaleihin
- yhdistyksen ehdokkaiden nimeäminen piirijärjestössä tapahtuvaan eduskuntavaalien tai hyvinvointialuevaalien ehdokasasetteluun
- yhdistyksen äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen
- ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa tai puolueen liittoäänestyksessä päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuston puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri).
Yhdistyksen kokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle.
13. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksen tehtävänä on:
- käsitellä edellisen tilikauden tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastuskertomus
- päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
- käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksen tehtävänä on:
- hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle
- valita hallituksen puheenjohtaja
- päättää hallituksen muiden jäsenten lukumäärä seuraavalle kalenterivuodelle
- valita hallituksen muut jäsenet
- valita yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt
- käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan puolueen hyväksyntä.
Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat piirijärjestön käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.