(Satakunnan Radio, nettikolumni 2.5.2008)
Alkoholi ja tupakka selittävät eri tutkimusten mukaan noin puolet
suomalaismiesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista. Alkoholista
aiheutuvia kuolemia arvioidaan olevan noin 3000 vuosittain.
Alkoholinkulutuksen kasvu on lisännyt selvästi terveyshaittoja,
väkivaltaa ja alkoholikuolemia. Monet alkoholin aiheuttamat
terveyshaitat näkyvät viiveellä vuosien kuluttua.
Lisäksi aiheutuu monia sosiaalisia haittoja: alkoholinkäyttö,
mielenterveysongelmat, työttömyys ja syrjäytyminen seuraavat usein
toisiaan. Alkoholihaitat eivät rajoitu vain käyttäjiin vaan
vaikuttavat myös heidän läheisiinsä ja ympäristöönsä.
Alkoholihaittojen ehkäisyn tavoitteena on alkoholin kokonaiskulutuksen
kääntäminen laskuun, riskikulutuksen vähentäminen sekä lasten ja
perheiden kokemien haittojen vähentäminen, kuten lasten hyvinvoinnin
paraneminen ja lastensuojelun tarpeen väheneminen.
Alkoholihaittoja voidaan vähentää monin keinoin. Alkoholiveron
korottaminen on yksi tärkeä keino. Alkoholin mielikuvamainontaan tulee
kiinnittää huomiota, liian usein urheilu ja alkoholi liitetään
positiivisella tavalla yhteen lasten ja nuorten keskuudessa. Alkoholin
näkyvä mainonta urheilutapahtumissa on ristiriitaista urheilun ja
liikunnan kansanterveyttä edistävän roolin kannalta.
Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puskan esittämät ajatukset
päivittäistavarakaupoissa myytävien keskioluen ja siiderin
alkoholipitoisuuden alentamisesta noin yhdellä prosenttiyksiköllä tai
keskioluen siirtäminen Alkoon ovat pohtimisen arvoisia: alkoholin
kokonaiskulutuksen vähentämisen ohella alkoholinkäytön aloitusiän
myöhentäminen ja saatavuuteen puuttuminen on tärkeää.
Alkoholin suurkulutusta voidaan vähentää ennaltaehkäisyllä, kuten
oikein kohdennetulla terveysneuvonnalla. Kepin sijaan tarvitaan
porkkanaa. Alkoholin suurkuluttajaa on usein kuitenkin vaikea
tunnistaa. Etulinjassa ovat perusterveydenhuollon äitiysneuvolat,
varusmiespalvelutarkastukset, työterveyshuollon terveystarkastukset.
Raskaana oleville päihdeongelmaisille naisille tarvitaan
hoitomahdollisuuksia. Jotkut kunnat tarjoavat asukkailleen
ikäryhmittäin terveystarkastuksia, pitäisikö ikäihmisille tarjota
terveysneuvolatyyppistä toimintaa. Työttömien terveystarkastuksia
tehdään jo aktiivisesti ympäri maata. Yksi tavoite on
elämäntapamuutosten aikaansaaminen terveyden edistämiseksi.
Mini-interventio on keino avoterveydenhuollossa varhaiseen
puuttumiseen ja tukeen.
Kun alkoholin suurkuluttaja todetaan, tarvitaan myös välineitä
tilanteen jatkohoitoa ja kuntoutustoimenpiteitä varten. Erillisten,
usein päällekkäistenkin hankkeiden sijaan tarvitaan pitkäkestoisia,
hyviä käytännön toimintamalleja, joiden toiminnan rahoitus on jatkuvaa
eikä riipu erillisistä hankerahoituksista. Eri sektorien yhteistyö
mahdollistaa joustavan, asiakaslähtöisen toiminnan.