Avoimen hallintokulttuurin noudattaminen ja sen kehittäminen ovat vihreän politiikan kestoteemoja. Avointa organisaatiokulttuuria on vahvistettava yhdessä hallinnon edustajien ja eri toimijoiden kesken. Avoin hallinto tarkoittaa hallinnon toimien läpinäkyvyyttä ja julkisuutta. Palvelujen ja hallinnon tiedon on oltava saavutettavaa. Saavutettavuus tarkoittaa muun muassa selkeää ja ymmärrettävää viestintää suunnitteilla olevista asioista ja tehdyistä päätöksistä. Avoin hallintokulttuuri tarkoittaa jatkuvaa arviointia ja kehittelyä. Siksi muun muassa kuntalaisilta hankittu ja saatu palaute on ensiarvoisen tärkeää.
Avoimen hallinnon toimintatavat ovat välineitä parantaa demokratian laatua. Kuntalaisten oikeus osallistua yhteisten palvelujen kehittämiseen ja niitä koskevien ratkaisujen pohtimiseen ovat kuntademokratian toteutumisen ydinasioita. Poliittisessa valmistelussa olevista asioista on kerrottava jo valmistelun alkuvaiheessa niin, että päätöksiin on aidosti mahdollista vaikuttaa. On tärkeää järjestää kuntalaisille osallistumisen foorumeita sekä sähköisesti että fyysisinä tilaisuuksina. Etukäteen on kerrottava kuulemisen ja osallistumisen tavoitteet, aikataulu ja myös osallistumista koskevat rajoitteet.
Avoimen hallintokulttuurin toteutumista on myös jatkuvasti arvioitava keräämällä palvelujen käyttäjiltä ja kuntalaisilta palautetta. Avoimen hallinnoinnin kehittäminen vaatii myös virkamiesten asenteiden muutoksia sekä riittäviä voimavaroja avoimuuden ja läpinäkyvyyden toteuttamiseen. Kuntalain edellyttämät osallistavat toimielimet (vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto, rintama-asioiden neuvottelukunta) on otettava aktiivisina toimijoina mukaan päätöksenteon eri vaiheisiin.
Avoimen hallintokulttuurin kehittämisen ja toteutumisen kautta vahvistetaan kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon. Tällä tavoin edistetään kuntalaisten ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen keskusteluun ja oman kunnan kehittämiseen. Avoin ja läpinäkyvä hallintokulttuuri ehkäisee parhaimmillaan myös korruptiota.
Kunnan ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen on oleellisen tärkeää Porin tapaisessa kunnassa, jossa koko asukasluvusta on eniten 73-vuotiaita ja ikääntyminen jatkuu kovalla vauhdilla. Kun perusturvan palvelut siirtyvät sote-maakunnan kontolle, jää kunnalle hyvinvoinnin edistäminen. Ikääntyvien kokonaisvaltaisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen lisäävät elämänlaatua, ehkäisevät sairastumista ja vähentävät terveyspalvelujen tarvetta. Monipuoliset kulttuuri-, liikunta- ja koulutuspalvelut ovat tarpeen ikääntyvän väestön hyvinvoinnin ylläpidossa. Kunnan on tarjottava eläkeläisjärjestöille maksuttomia kokoontumistiloja sosiaalisen vuorovaikutuksen paikkoina.
Kunnan pitää ennakoida ikääntyneiden asumistarpeiden muutoksia. Välimuotoisia asumismuotoja tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon välille on kehitettävä. Tarvitaan uudenlaisia yhteisöllisiä ja esteettömiä iäkkäiden asumisen muotoja myös Poriin. Iäkkäiden on saatava valita palveluntuottaja, jolta voi saada heitä arvostavaa ja laadukasta palvelua. Tässä kohden palvelusetelin käyttöönotto tukee iäkkään kuntalaisen itsemääräämisoikeutta. Sote-järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja yhteiskunnallisten yritysten palvelut on otettava vuorovaikutteiseen yhteistyöhön kunnallisista palveluista vastaavien kanssa.
Kaarina Ranne on Porin tarkastuslautakunnan ja vanhusneuvoston puheenjohtaja sekä kuntavaaliehdokas Porissa.