Liki 1 400 kaupunkia, valtiota ja muuta hallintoyksikköä ympäri maailmaa on julistanut ilmastohätätilan. Julistuksen tehneillä alueilla asuu arviolta yli 800 miljoonaa ihmistä. Kannanottojen sisällöt ja muodot vaihtelevat paikasta toiseen, mutta perusviesti on sama: ilmastokriisi on polttava uhka ja toimilla on kova kiire.
Valtioista julistuksen ovat tehneet mm. Iso-Britannia, Ranska, Itävalta, Kanada, Argentiina ja Bangladesh. Euroopan parlamentti hyväksyi vastaavan kannanoton koko Euroopan unionille viime marraskuussa. Eurooppalaisista pääkaupungeista päätöksen ovat tehneet mm. Bryssel, Amsterdam, Lontoo, Pariisi, Rooma, Madrid, Varsova ja Budapest. Muista suurista kaupungeista samalle kannalle ovat päätyneet esimerkiksi New York, Los Angeles, Montreal, Vancouver ja Sydney. Tampereella jätettiin juuri aloite ilmastohätätilan julistamisesta.
Hätätilajulistukset voivat auttaa lisäämään tietoisuutta ilmastokriisin vakavuudesta ja kiireellisyydestä. Ne voivat myös vauhdittaa kriisin edellyttämiä mittavia ja ripeitä toimia päästöjen vähentämiseksi.
Julistuksesta päätetään hallintotason päättävässä elimessä. Kuntien tapauksessa se tarkoittaa yleensä valtuustoa tai hallitusta. Julistuksen sisällölle, muodolle ja tyylille ei ole yhtä oikeaa mallia, ja ne vaihtelevatkin maailmalla paljon. Käytännössä ytimessä on viesti, että ilmastokriisiä pidetään niin vakavana ja kiireellisenä ongelmana, että on perusteltua julistaa ilmastohätätila. On tärkeää viestiä julistuksesta ja sen merkityksestä aktiivisesti kuntalaisille ja yhteistyökumppaneille. Näin toisaalta varmistetaan viestin välittyminen, toisaalta vältetään väärinkäsityksiä ja keskustelun kärjistymistä aiheettomasti.
Julistus on nimensä mukaisesti symbolinen teko, joka ei välttämättä johda välittömiin toimiin. Se kuitenkin kiinnittää huomiota ilmastokriisin vakavuuteen ja herättää keskustelua siitä. Parhaassa tapauksessa julistus tukee käytännön toimia kohti päästöneutraaliutta.
Julistus ei muuta kansalaisten tai viranomaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Suomessa perusoikeuksien rajoituksista perustuslain 23 pykälässä kuvatuissa poikkeusoloissa päättävät valmiuslain perusteella valtioneuvosto ja tasavallan presidentti yhdessä. Ilmastohätätilaa ei voi eikä tule käyttää kenenkään oikeuksien rajoittamiseen.
Laajalti tietoja julistuksista ja niihin liittyvästä kampanjoinnista maailmalla kokoaa verkkosivusto https://climateemergencydeclaration.org. Aihetta on suomeksi pohdiskeltu mm. Sitran blogissa: https://www.sitra.fi/blogit/pitaisiko-suomen-julistaa-ilmastohatatila.
Esitämme, että Porin kaupunki julistaa ilmastohätätilan.
Sanna Grönmark
Minna Haavisto
Anne Liinamaa
Laura Pullinen