Kontit Raumalle, rikasteet ja kemikaalit Tahkoluotoon (Satakunnan Kansa 5.12.2011)
Viime viikon odotettu uutinen oli että Rauman kaupunginjohtajaksi valittiin Kari Koski. Vielä virassaan olevan Uudenkaupungin kaupunginjohtajan lähes ensimmäiset sanat tiedotusvälineille kertoivat hänen ajatuksiaan Porin ja Rauman satamien yhdistämisestä. Inhimilliseltä tuntuu hänen toteamuksensa ottaa Uusikaupunki mukaan.
Olemme saamassa Satakuntaan kaupunginjohtajan, jolla on selvä näkemys mitä tulee tapahtumaan., kunhan satamat on yhtiöitetty. Tätä ajatusta on monesti Porin sanomalehtien palstoilla toitotettu, mutta Porin kaupungin johto ei asiasta ainakaan julkisuudessa ole muutamaan vuoteen sanonut juuri mitään. Sataman johto puolestaan tyytyi myhäilemään jonkin aikaa sitten paikallislehdessä käydyssä keskustelussa todeten ainakin kontteja olevan Raumalla enemmän kuin Porissa.
Koski on jo myös ennättänyt todeta oikeaoppiseksi jakaa satamia erikoistumaan. Yhä suuremmaksi kysymysmerkiksi nousee Mäntyluodon sataman syventämisen merkitys. Ilman nykyistä rikasteen pölyttämistä sataman tulos olisi katastrofaalinen. Kuten useasti aikaisemmin on vaadittu, tulisi rikasteen käsittelyn tapahtua Tahkoluodossa. Tämän satamajohtaja Jaakko Nirhamokin on myöntänyt. Tällä hetkellä ovat Mäntyluodon sataman rikastepurkupaikat täynnä. Entäpä jos jokin suurehko alus tahtookin purkaa kuormansa moisessa tilanteessa. Tällaista on aikaisemminkin tapahtunut. Liekö sitten syy ollut huonosti hoidetussa logistiikassa vai rikastejunien määränpäässä Harjavallassa.
Vuoden 2010 Suomen satamien tonnimääriä katsottaessa nousisi ”Raupori” kolmanneksi suurimmaksi, kun Sköldvikin öljytonneja ei oteta huomioon. Edellä olivat Helsinki ja jo yhdistynyt HaminaKotka Satama Oy. Sama suuntaus on 2011 tammi-syyskuu tilastossa, jossa Raupori hätyyttelee jo Helsingin toista sijaa. Tilastot todistavat myös sen että Pori on tuonti- ja Rauma vientisatama (toki myös suuri tuoja, kiitos paperi- ja selluloosan raaka-aineiden). Porin satamien tulos riippuu rikasteen ja kivihiilen menekistä. Uusiutuvien energiamuotojen lisääntyessä kivihiilen tarve lauhdevoimalähteenä alkaa vähetä ja rikasteelle löytyy näin helposti tilaa Tahkoluodosta.
Hyvän syyn nopeaan, heti yhtiöittämisen jälkeiseen satamien liittämiseen antaa tilakysymys. Raumalla on huutava pula konttien säilytyspaikoista, satamalaajennus Ulko-Petäjäksen suuntaan saattaa olla vuosien takana. Mäntyluodon kentät huutavat tyhjyyttä. Nyttemmin tyhjille katoksille yritetään löytää uutta käyttöä: yhteen katokseen on alettu purkaa REF-kierrätyspolttoainetta.
Toiveena olkoon siis Tahkoluodon kehittäminen nopeasti rikasteen purkupaikkana, polttoaínesäiliöt Rauman satamasta pääsääntöisesti pois ja tilaa näin konttien varastoinnille, Porin Tahkoluodosta johtava kemikaalisatama myös Rauman tarpeisiin, Mäntyluodon satamalle tietyt konttiasiakkaat virkistämään sataman työllisyyttä, yhteinen hallinto ja järkeä sataman hankintoihin.
Tapio Meri
Pori