(Satakunnan Kansa, 23.11.2008)
Politiikan perussääntö lienee, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä,
on sallittua. Porissa kolme suurta puoluetta ja keskiryhmät muodostivat
vaalien jälkeen keskenään teknisen vaaliliiton. Vaaliliitot ovat
hyvä esimerkki vähän tunnetusta politiikan harmaasta alueesta. Kaikki
puolueet osallistuivat vaalien jälkeen kulissien takaisiin, ristiin rastiin
tapahtuviin neuvotteluihin, joiden ainoana tarkoituksena oli maksimoida omat
valta-asemat, kuten puheenjohtajuuksien ja luottamuspaikkojen määrän. Tältä
osin yksikään puolue ei toista pahempi tai parempi. Onko vaaliliitoissa
kyse sitten poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta vai äänestäjien tahdon
aliarvioimisesta?
Vaaliliittojen tarpeellisuutta voidaan analysoida kahdesta näkökulmasta.
Parhaimpien poliittisten neuvottelijoiden kannalta kyse on ammattitaidon ja
psykologisen pelisilmän yhdistelmästä, eräänlaista politiikan teon
mestaritutkinnosta. Lähtökohta on kirkas ja käytännöllinen puolueiden
näkökulmasta.
Poliittisessa kulissipelissä on vain yksi ongelma: äänestäjät! He joutuvat
mukautumaan solmittuihin vaaliliittoihin hammasta purren ja
lukemaan lehdistä miten heidän äänestystahtonsa voi muuntua demokraattisen
tahdon irvikuvaksi. Vaaliliitot johtavat raadollisimmillaan täysin
toisenlaiseen lopputulokseen kuin äänestystulos tai jopa vaalituloksen
mitätöimiseen.
Kansainvälisen korruptionvastaisen järjestön Tranparency Internationalin
(TI) mukaan korruptio on saadun valta-aseman väärinkäyttöä henkilökohtaisen
tai ryhmän edun nimissä. Tekniset vaaliliitot eivät ole missään nimessä
poliittista korruptiota, mutta demokraattisen prosessin läpinäkyvyyden
kannalta tilanne on vähintään haastava.
Teknisiä vaaliliittoja kannattaa arvioida sen mukaan, mitä tapahtui ennen
vaaleja ja mitä tapahtui sen jälkeen. Porissa porvarillisten puolueiden
vaalikampanjat perustuivat porilaisen päätöksentekokulttuurin pöytätapojen
siistimiseen, avoimuuden lisäämiseen ja vaihtoehtoisten toimintamallien
lisäämiseen. Äänestäjät kannattivat vaalituloksen perusteella muutosta:
perussuomalaiset saivat +2 700, vihreät + 1300 ja kokoomus + 1200 ääntä
enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Vasemmistopuolueet taas menettivät
kannatustaan.
Entä lopputulos? Vaaliohjelmat, poliittiset tavoitteet ja muut lupaukset
muuttuivat vaalien jälkeen avoimeksi kauppatavaraksi. Puoluekentän
äärilaidat löysivät toisensa äänestäjien muutostahdon vastaisesti. Tilanne
on vähän sama kuin lasten leikeissä: suuret pyytävät päälauseessa pienempiä
mukaan rakentamaan vastuullista tulevaisuuden Poria ja sivulauseessa
ilmoittavat ettei läskien ja rillipäiden tarvitse vaivautua.
Teknisissä vaaliliitoissa ei ole kyse mistään ”Porin taudista”, vaan
yleisestä ja pitkään jatkuneesta maan tavasta. Keskeinen kysymys on,
halutaanko asiaan moraalista ryhtiliikettä jatkossa vai jatketaanko huonoa
perinnettä? Kuvittelen, että suurin osa niin äänestäjistä kuin päättäjistä
kannattaa lähtökohtaisesti esimerkiksi keskustan pohjalaisen kansanedustajan
Aulis Ranta-Muotion aloitetta teknisten vaaliliittojen kieltämisestä vaalien
jälkeen. Hänen mukaansa luottamuspaikat pitäisi jakaa kunnallisvaaleissa
annettujen äänien mukaisesti ja äänestäjien tahdon mukaisesti.
Toinen hyvä esimerkki tulee Kaarinan kaupungista Turun kyljestä. Kaarinassa
poliittiset ryhmittymät sopivat hyvissä ajoissa ennen vaaleja, ettei
teknisiä vaaliliittoja tehdä olkoon vaalitulos mikä tahansa. Voitaisiinko
Porissa toimia jatkossa samalla tavalla?
Arkijärjellä ajateltuna selkeä parannus nykyiseen tilanteeseen olisi jo se,
että tekniset vaaliliitot olisivat äänestäjien tiedossa ennen vaaleja.
Reilun kaupungin Pori voisi tavoitella edelläkävijyyttä suurten kaupunkien
joukossa tässä asiassa. Se edellyttää yhteistä poliittista sopimusta ryhmien
välillä. Yhtä kaikki kaikkien puolueiden yhteisenä intressinä on nostaa
äänestysaktiivisuutta ja lisätä kansalaisten osallisuutta. Vuoden 2008
kuntavaaleissa se toteutui Porissa, mutta nyt nähdyn vaalien jälkeiset
julkiset näytelmät vievät tältä työltä moraalisen perustan.
*Kirjoittaja on VTT ja kaupunginvaltuutettu (vihr.). Kirjoittaja osallistui
itse neuvottelijana teknisiä vaaliliittoja koskeviin neuvotteluihin
vihreiden edustajana*