(Satakunnan Kansa, 19.6.2008, Tapio Meren mielipidekirjoitus)

tapio.jpgEuroparlamentikko Eija-Riitta Korholasta, ydinvoiman väsymättömästä puolestapuhujasta, näyttää tulleen tuulivoiman vastustaja sen maisemaa pilaavan ominaisuuden takia (SK.14.6.). Hän tuntee myös velvollisuudekseen kertoa tuulivoiman tehosta ja saadusta hyödystä verraten samalla ydinvoimalan tehoa tuulivoimaan. Toinenkin rinnastus voidaan tehdä.

Olkiluodon uuden voimalan sähkötehoksi mainitaan 1600 megawattia (MW). Laitoksessa on kuitenkin kokonaistehoa yli 5000 MW:a. Yli kolmen miljoonan kilowatin teholla tuotetaan kuumaa vettä, joka sittemmin pumpataan mereen muuttamaan ympäristön olosuhteita. Ydinenergialla keitetystä vedestä on siis ensin tehty sähköä noin 30 %:n hyötysuhteella.

Korhola sättii tuulivoimaa sen vaikutuksesta maisemaan. puhuen 1000 tuulivoimalasta. Rinnastus ydinvoimalaan lienee provosoiva, mutta arvonimi maisemanpilaajasta lankeaa kuitenkin ydinvoimalle.

Eri valiokuntien jäsenenä Korholalla lienee ollut mahdollisuus tutustua jättimäisiin uraanikaivoksiin, jotka piirtävät ikuisen jäljen maapalloomme. Hän lienee hyvin tietoinen Ukrainassa olevasta aavekaupungista Prypiatista, jonka Tsernobylin ydinonnettomuus jätti muistuttamaan meitä aina mahdollisesta ydinvoimalaonnettomuudesta. Viimeaikaiset käyttöongelmat niin Olkiluodon kuin Slovenian Krskon voimaloissa osoittavat ydinvoimaloiden olevan pysyvä uhka energian valmistajana. Myös ydinjätteiden varastointi Eurajoen kallioperään jättää mahdollisuuden vakavaan säteilyonnettomuuteen.

Maisemanpilaajana arvonimeä ydinvoimala pitää vielä vuosikymmenien käytön jälkeenkin. Purkaminen jättää pysyvät jälkensä. Jo rakennusvaiheen aikana maisemaan tehdyt tielinjat ja väliaikaiset asumispaikat ovat muuttaneet ja pilanneet maisemaa. Ydinvoimalan vuosikausia kestävä purkutyö täydentää katastrofia, tuulivoimala voidaan siirtää lähes jälkiä jättämättä muualle ja kierrättää sen rakenneosat uusiokäyttöön.

Korholan kirjoituksen viimeiseen kappaleeseen on helppo yhtyä: aurinko tulee jatkossa olemaan tärkeä energian tuottaja myös Suomessa vaikka päivänkierto, pilvien rakenne ja vuodenajat tuottavatkin epätasaisesti aurinkoenergiaa.