(Satakunnan Kansa, mielipide 21.5.2008)
Vaasan asuntomessuilla energiaa merenpohjasta, Reposaaressa osittain turpeella tehtyä kaukolämpöä, Tampere reilun kaupan kaupungiksi ennen Poria, jätevesien lietteestä maisemointimateriaalia ennen energian talteenottoa. Minne menet Pori?
Jo ensimmäisessä Reposaaren loma-asuntomessujen tilaisuudessa yleisön joukosta ehdotettiin energiaa otettavan merestä, mutta kaupunki tyrmäsi esitykset. Päätös reilun kaupan tuotteiden käyttämisestä pitkistyi ja Tampereesta tuli ensimmäinen reilun kaupan kaupunki maassamme. Aivan kohdalleen ei myöskään osunut päätös puhdistamon jätelietteen käytöstä.
SK:n artikkeli kertoi jokin aikaa sitten uudesta lietteenkäsittelytavasta Luotsinmäellä, jossa Kemiran menetelmällä tehdään turvelisän kanssa jätelietteestä maisemointiainetta. Kemiralle onkin nostettava hattua tehokkaasta tuotekehittelystä tämän ratkaisun löytämiseksi. Vahinko vain, että parempikin ratkaisu tämän päivän energianhinnoilla olisi ollut mahdollista.
Useat kaupungit maassamme ovat hyödyntäneet jätevesipuhdistamoista muodostuvaa jätelietettä sekä kaatopaikan mädäntyviä jätteitä.. Tämä tapahtuu mädättämällä liete jolloin siitä vapautuu kaasua. Tästä edelleen jatkojalostetaan joko sähköä, lämpöenergiaa tai molempia tuotantolaitoksen rakenteesta riippuen.
Biokaasuyhdistyksen tiedoista vuodelta 2006 selviää jätevesien lietteestä valmistetun 27770 megawattituntia (MWh) sähköenergiaa ja lämpöä 79400 MWh. Esimerkiksi vertaamalla Hämeenlinnasta talteen otettua energiaa (n 60000 asukkaan jätevesien puhdistus) voisi Luotsinmäen puhdistamosta talteen otettu energiamäärä olla suuruusluokkaa n. 9000 MWh.
Nyt kaupunki tulee maksamaan Kemiralle lehtitietojen mukaan 300 000 -1 000 000 euroa vuodessa. Paremmalla suunnittelulla ja koordinoimalla kaupungin liikelaitosten hankintoja olisikin voitu ostamisen sijasta myydä jätelietteestä vapautettavaa energiaa. Luonnollisesti kuivatun lietteen siirto aiheuttaa lisäkustannuksia ja investointeja.
Osa jäljelle jäävästä lietteestä olisi voitu neuvotella kelpaavaksi maatalouden lannoitteeksi Porin seudulla. Lietteen raskasmetallit eivät enää ole teollisuuden jätevesien tehostettujen toimenpiteiden ansiosta suurikaan ongelma. Kun kaupunki vielä valjastaa vuokraamansa pellot tuottamaan energiakasveja kuten ruokohelpettä, voidaan osa jäteliemestä käyttää helpeen lannoitteena.
Kemira on juuri aloittanut materiaalin toimitukset ja yritys on onnistunut tekemään 10 vuoden sopimuksen. Löytyykö kaupungilta halua aloittaa neuvottelut sopimuksen purkamisesta ja siten päästä hieman lähemmäs lupaustaan saavuttaa EU:n määrittelemät tavoitteet energian säästämiseksi.